Miltä CBD tuntuu: mitä ihmistutkimuksissa on kirjattu

2 osuutta samassa havainnossa

Kun joku kirjaa muistiin oman olotilansa puoli tuntia oton jälkeen, merkinnässä on kaksi lähdettä yhtä aikaa: aineen farmakologia ja se, mitä henkilö odotti jo ennen ottoa [1]. Colloca ja Barsky kuvasivat vuoden 2020 katsauksessaan plasebo- ja nosebo-ilmiöt juuri tästä kulmasta [1]. Kaksi osuutta, yksi merkintä.

Sokkoutetun koeasetelman ulkopuolella nämä kaksi osuutta ovat lähes erottamattomia toisistaan [1]. Saman kirjallisuuden sisällä jatkuu keskustelu siitä, ovatko kannabidioliin liitetyt vasteet plasebovasteita [1]. Kysymys on kirjattu keskusteluna, ei ratkaisuna. Siksi yksi ilta sohvalla ei ole koe, vaan yksi havainto ilman verrokkia.

Ennen ottoa syntynyt ennakko-odotus antaa mitattavan osuuden siihen, mitä oton jälkeen raportoidaan [1]. Se ei tarkoita, että raportti olisi keksitty. Se tarkoittaa, että raportissa on kaksi lähdettä ja vain toinen niistä on pullon sisältö. Tämä on ensimmäinen syy siihen, miksi kysymykseen ei ole yhtä yleistä vastausta, joka pätisi jokaiseen lukijaan.

Käytännössä tämä näkyy siinä, miten aihetta haetaan. Hakukenttään kirjoitetaan cbd öljy ja perään kysymys siitä, miltä se tuntuu. Kysymys on aito, mutta julkaistu aineisto ei vastaa siihen yhdellä lauseella: se kuvaa mitattuja pitoisuuksia, koeasetelmia ja tietyissä olosuhteissa raportoituja havaintoja [1][3].

CB1-reseptori ja kaksi eri sitoutumisprofiilia

Yksi asia farmakologian puolella on tässä aiheessa selvä. Se koskee sitä, mitä kannabidiolista ei voi lukea THC:n kuvausten kautta. Huestisin vuoden 2007 katsaus kokoaa THC:n imeytymisen, jakautumisen ja aineenvaihdunnan ihmisellä sekä sen reseptorifarmakologian [2]. Kannabidiolin sitoutumisprofiili ei ole sama, joten THC:n kohdalla käytetyt kuvaussanat jäävät sille puolelle [2].

1. Kannabidiolia ei kuvata klassisena agonistina tyypin 1 kannabinoidireseptorilla, jota merkitään lyhenteellä CB1 [2].
2. CB1-reitti on se reitti, jonka kautta THC:n reseptorifarmakologia on kirjattu Huestisin katsauksessa vuonna 2007 [2].
3. Sama katsaus käsittelee THC:n imeytymisen, jakautumisen ja aineenvaihdunnan, eli sen matkan oton jälkeen [2].
4. Koska sitoutumisprofiili ei ole yhteinen, THC:tä koskevat kuvaukset eivät siirry kannabidioliin [2].
5. Farmakokinetiikka tarkoittaa aineen kohtaloa oton jälkeen: kuinka paljon sitä päätyy verenkiertoon, kuinka nopeasti ja kuinka kauan [3].
6. Ihmisillä mitattu kannabidiolin farmakokinetiikka on laajasti vaihtelevaa, ja Millar ja kollegat kirjasivat sen vuonna 2018 [3].
7. Vaihtelu itsessään on kirjattu tulos, ei aukko kirjallisuudessa [3].

Nämä seitsemän kohtaa eivät kerro, millaista olo on. Ne kertovat, minkä kysymyksen julkaisut ovat ottaneet käsittelyyn: reseptorifarmakologian, mitatut pitoisuudet ja niiden ajankohdat [2][3]. Kaksi eri nimeä, kaksi eri sitoutumisprofiilia, kaksi eri kirjallisuutta. Hakukentässä kannabinoidit esiintyvät usein yhtenä ryhmänä, mutta julkaisut käsittelevät molekyylejä yksi kerrallaan.

Viisi muuttujaa altistuksen takana

Farmakokinetiikan puolella kysymys ei ole siitä, mitä joku kertoo tuntevansa, vaan siitä, kuinka paljon ainetta on verenkierrossa ja millä hetkellä. Millar ja kollegat kokosivat vuonna 2018 ihmisillä julkaistut kannabidiolin farmakokineettiset mittaukset, ja kokonaiskuva on laaja vaihtelu: altistus riippuu määrästä, antoreitistä ja siitä, otetaanko ainetta ruoan kanssa [3].

1. Määrä. Veren pitoisuudet eroavat annetun määrän mukaan, mutta johdonmukaista suhdetta määrän ja raportoidun olotilan välille ei ole vakiintunut julkaistussa aineistossa [3].
2. Antoreitti. Suun kautta, suun limakalvolta ja hengitettynä otettu kannabidioli tuottaa ihmistutkimuksissa eri pitoisuuksia ja eri huippuajankohtia [3].
3. Ruokailu. Suun kautta otettuna altistus vaihtelee sen mukaan, onko ruokaa mukana vai ei [3].
4. Ajoitus. Huippupitoisuuteen kuluva aika riippuu reitistä, ja sama määrä eri ajankohtina oton jälkeen ei ole sama altistus [3].
5. Odotus. Ennen ottoa syntynyt ennakko-odotus antaa mitattavan osuuden siihen, mitä oton jälkeen raportoidaan [1].

Tästä seuraa kaksi asiaa, jotka ovat käytännöllisempiä kuin ne ensin näyttävät. Ensimmäinen: kaksi ihmistä voi ottaa saman määrän ja olla eri altistuksessa, koska reitti, ateria ja ajankohta eroavat [3]. Toinen: yksi kirjaus yhdestä illasta ei erottele pullon sisältöä ja odotusta toisistaan, koska sokkoutusta ei ole [1].

Vaihtelu on siis kirjattu, ei arvattu. Se on myös syy siihen, miksi julkaisut puhuvat pitoisuuksista ja aikapisteistä eikä yleisistä kuvauksista [3]. Merkintä pullon kyljessä ei kerro altistusta, koska altistus syntyy vasta oton jälkeen, ja reitti sekä ateria ovat osa sitä [3].

Kaksi kirjausta vuoden 2017 aineistosta

Ifflandin ja Grotenhermenin vuonna 2017 julkaistu katsaus käy läpi kannabidiolista raportoitua turvallisuusprofiilia ihmisillä tehdyssä tutkimuksessa. Tutkituissa määrissä kirjattuihin havaintoihin kuuluvat väsymys ja muutokset ruokahalussa [4]. Nämä ovat kirjauksia julkaisusta. Ne eivät ole ennakkokuvaus yhdestäkään lukijasta.

Kaksi asiaa tässä aineistossa kannattaa panna merkille. Raportoidut havainnot koskevat tiettyjä tutkimusjoukkoja ja tiettyjä määriä, ja tutkitut määrät ovat usein selvästi suurempia kuin yleiset kuluttajamäärät [1]. Kirjaus ei siis ole ennakkokatsaus yksittäiselle lukijalle [1]. Tämän aiheen vierellä haetaan myös sanoja kuten terpeenit, kannabinoidit, synteettiset kannabinoidit ja cbd laillisuus, ja ne ovat omia nimikkeitään omilla sivuillaan.

Kolme julkaisua, kolme eri kysymystä. Huestisin vuoden 2007 katsaus koskee THC:n reseptorifarmakologiaa ja sen matkaa kehossa [2], Millarin ja kollegoiden vuoden 2018 katsaus mitattuja pitoisuuksia ja aikoja ihmisillä [3], ja Collocan ja Barskyn vuoden 2020 teksti sitä osuutta, joka syntyy jo ennen ottoa [1]. Loput on havaintoa. Sille jokainen asettaa omat hiljaiset mittapuunsa.