Hamppuallergia ja Can s 3: kirjatut tiedot

Nimetty allergeeni on kasvin proteiini

Mille molekyylille hamppua koskevissa allergiajulkaisuissa on annettu nimi? Ei kannabidiolille. Gamboan ja kollegoiden vuoden 2007 työssä [1] kuvattiin herkistyminen Cannabis sativalle, ja kohteeksi nimettiin siihen asti kuvaamaton allergeeninen lipidinsiirtäjäproteiini, joka sai tunnuksen Can s 3.

Lipidinsiirtäjäproteiini on kasviproteiini [1]. Se on kasvin oma rakenneosa, ei uutteesta mitattava kannabinoidi eikä tuoksun puolella kirjattava terpeeni. Ero kuulostaa pieneltä. Käytännössä se ratkaisee, mihin ainesosaan koko kysymys osuu.

Morelli ja kollegat palasivat samaan molekyyliin vuonna 2021 [2]. Siinä epäspesifinen lipidinsiirtäjäproteiini Can s 3 on kirjattu merkittäväksi kannabisallergeeniksi Pohjois-Amerikassa. Molemmat kirjoitukset ilmestyivät samassa allergologian aikakauskirjassa, ja kohde on niissä sama: kasviproteiini, joka on luonnehdittu allergeeniksi [1] [2]. Julkaisuvuodet ovat 2007 ja 2021.

Vuonna 2007 tunnus oli uusi kirjaus, ja vuoden 2021 työssä sama tunnus esiintyy myöhemmässä aineistossa [1] [2]. Nimi ei siis ole vaihtunut matkalla. Kun samasta proteiinista kirjoitetaan kahdesti, molemmissa lukee Can s 3, ja luokka pysyy samana: kasvista peräisin oleva proteiini, joka on luonnehdittu allergeeniksi.

Molemmissa kirjauksissa arvioinnin kohde on molekyyli, ei valmis pullo. Se on tarkka rajaus. Kun aineisto luonnehtii Can s 3:n allergeeniksi [1] [2], lause koskee tuota proteiinia, ei jotain tiettyä uutetta, kantajaöljyä tai kapselin kuorta.

Kannabinoidit muodostavat oman nimiluettelonsa, terpeenit toisen, ja synteettiset kannabinoidit kirjataan erilliseksi nimikkeeksi. Can s 3 ei kuulu näihin luetteloihin. Se on proteiinien puolella, ja siksi hamppuun liittyvä allergiakysymys osuu aineistossa kasvin proteiiniin eikä yhteen kannabinoidimolekyyliin.

Suomessa yleisin sisääntulo tähän aiheeseen on hakusana cbd öljy. Sen takana on valmiste, jossa on useampi ainesosa kuin yksi nimetty molekyyli, ja jokaisella ainesosalla on oma rivinsä ainesosaluettelossa. Uute on yksi rivi, kantajaöljy toinen, kapselin kuori kolmas.

Tästä syntyy lukutapa, joka toimii hyllyn ääressä. Etsi ainesosa, älä yleistä nimeä. Valmisteen nimi kertoo kannabinoidipitoisuudesta, ainesosaluettelo kertoo, mistä aineista pullon sisältö on koottu.

• Gamboa ja kollegat 2007 [1]: herkistyminen Cannabis sativalle, allergeenina siihen asti kuvaamaton lipidinsiirtäjäproteiini, tunnus Can s 3.
• Morelli ja kollegat 2021 [2]: epäspesifinen lipidinsiirtäjäproteiini Can s 3 kirjattuna merkittäväksi kannabisallergeeniksi Pohjois-Amerikassa.
• Lipidinsiirtäjäproteiinin luokka aineistossa: kasviproteiini, siis kasvin oma proteiini [1].
• Molekyylin asema julkaisuissa: allergeeniksi luonnehdittu kasviproteiini, kirjattuna vuosina 2007 ja 2021 [1] [2].
• Kannabinoidit, terpeenit ja synteettiset kannabinoidit ovat omia nimikkeitään, eivät osa tätä proteiinikirjausta.
• Arvioinnin kohde molemmissa kirjauksissa: yksittäinen molekyyli, ei valmis valmiste eikä valmisteen ainesosaluettelo.

Yksi pullo, monta ainesosaluettelon riviä

Can s 3 on kasviproteiini [1]. Siksi uutteen kohdalla kysymyksen kannalta olennainen jae on kasviproteiinijae, ei kannabinoidijae. Yksi valmiste kapenee näin yhteen ainesosaan ja yhdestä ainesosasta yhteen jakeeseen.

Jalostetussa uutteessa määrät ovat pieniä. Julkaistua lukua siitä, kuinka paljon proteiinia uuton jälkeen säilyy, ei ole [1]. Tämä on aineiston tila, ei arvio kumpaankaan suuntaan.

Kantajaöljy tulee luettelossa uutteen jälkeen ja on oma ainesosansa. CBD-öljy 2.0 -valikoimassa kantajana on hampunsiemenöljy. Se puristetaan hampunsiemenistä. Kannabinoidiuute se ei ole: sama kasvi, eri osa, eri prosessi.

Oliiviöljy on kantajana kahdessa valmisteessa, CBG Oil 5% + CBD 2.5% ja CBN Oil 5% + CBD 2.5%. Kantajaöljy on nimetty jokaisessa valmisteessa, joten rivin voi lukea ennen kuin valmiste otetaan osaksi rutiinia.

Hampunsiemenöljy ja kannabinoidiuute menevät helposti ristiin, koska molemmat tulevat samasta kasvista. Puristettu siemen ja uutettu kasvimateriaali ovat kuitenkin eri lähtöaineita, ja ne näkyvät ainesosaluettelossa eri riveillä omilla nimillään.

Sama logiikka siirtyy ihotuotteisiin. Voiteessa ja öljyssä pohja muodostaa suuren osan siitä, mikä iholle päätyy, ja pohja on ainesosaluettelossa oma rivinsä. Pohjan nimi on siis yhtä konkreettinen tieto kuin uutteen nimi.

Miksi tämä jaottelu on tässä aiheessa keskeinen? Koska allergiakysymys osoitetaan aineistossa proteiinille [1] [2], ja proteiini on kasvin osa. Kysymys ei siis kohdistu koko pulloon yhtenä yksikkönä, vaan yksi rivi kerrallaan siihen, mitä sisällä on.

Terpeenit ovat oma nimiluettelonsa myös tässä yhteydessä. Terpeeni on hampun tuoksun puolella kirjattava yhdiste, ei kasviproteiini, ja se kuuluu eri sarakkeeseen kuin Can s 3 [1].

Käytännön lukujärjestys on lyhyt. Ensin valmisteen ainesosaluettelo, sitten kannabinoidipitoisuus, sitten kantajan nimi. Kolme kohtaa, ja ne kaikki ovat samassa pakkauksessa.

• CBD-öljy 2.0: kantajana hampunsiemenöljy, lähteenä puristettu hampunsiemen.
• Hampunsiemenöljy ei ole kannabinoidiuute, vaikka kasvi on molemmilla sama.
• CBG Oil 5% + CBD 2.5% ja CBN Oil 5% + CBD 2.5%: kantajana oliiviöljy.
• Kantajaöljy on nimetty jokaisessa valmisteessa, joten rivi on tarkistettavissa jo ennen ostoa.
• Ihotuotteissa pohja muodostaa suuren osan iholle päätyvästä määrästä.
• Uutteen puolella olennainen jae on kasviproteiinijae, koska Can s 3 on kasviproteiini [1].
• Jalostetun uutteen proteiinimäärästä uuton jälkeen ei ole julkaistua lukua [1].

Kapselin kuori on oma kysymyksensä

CBD-kapselit 2.0 -valmisteen kuori on softgel, ja materiaali on naudan gelatiini. Kasvipohjaiseen ruokavalioon se ei siksi sovi. Tämä lukee pakkauksessa, eikä se ole tulkinta.

Kuori on kolmas ainesosa uutteen ja kantajaöljyn rinnalla. Öljypullossa sitä ei ole, kapselissa on. Kun öljyä ja kapselia verrataan, ainesosaluettelot eroavat toisistaan, vaikka kannabinoidipitoisuus olisi merkitty samalla tavalla.

Softgel on muotoilun nimi, ei kannabinoidin nimi. Se kertoo, millaisessa kuoressa öljy on, ja kuoren materiaali kirjataan erikseen: naudan gelatiini. Kasvipohjaista vaihtoehtoa tämä merkintä ei tarkoita.

Jalostetun uutteen puolella määrät ovat pieniä, ja uuton jälkeisestä proteiinimäärästä ei ole julkaistua lukua [1]. Valmiiden kannabidiolivalmisteiden yleisestä riskiprofiilista ei ole vakiintunutta kuvausta, ja sellaisen esittäminen menisi julkaistun aineiston ulkopuolelle.

Kokoonpano on se osa kysymyksestä, johon valmistaja voi vastata. Mitä pullossa on, millä nimillä ja missä pitoisuudessa: nämä ovat ainesosaluettelon ja kannabinoidimerkinnän tietoja, ja ne ovat luettavissa ilman erillistä tulkintaa.

Ifflandin ja Grotenhermenin vuonna 2017 julkaisema katsaus kannabidiolin turvallisuudesta kuuluu yleiseen turvallisuuskirjallisuuteen, ei allergiakirjallisuuteen. Allergeenin nimeäminen tulee Gamboan vuoden 2007 [1] ja Morellin vuoden 2021 [2] kirjauksista.

Aineiston kaksi tasoa on hyvä pitää erillään. Molekyylitasolla on nimetty allergeeni Can s 3 [1] [2]. Valmistetasolla on ainesosaluettelo, kannabinoidipitoisuus ja kuoren materiaali. Nämä tasot eivät sekoitu keskenään.

Kapselin ja öljyn ero näkyy siis kolmessa kohdassa: kuoren materiaalissa, kantajan nimessä ja siinä, montako riviä ainesosaluettelossa on. Valmisteen nimi ei näitä eroja kerro.

• CBD-kapselit 2.0: kuori softgel, materiaali naudan gelatiini.
• Kasvipohjainen ruokavalio ja tämä kuori: ei sovi.
• Jalostettu uute: määrät pieniä.
• Uuton jälkeen säilyvä proteiinimäärä: ei julkaistua lukua [1].
• Valmiiden kannabidiolivalmisteiden yleinen riskiprofiili: ei vakiintunutta kuvausta julkaistuna.
• Kokoonpanon läpinäkyvyys: se osa aiheesta, johon valmistaja voi vastata.
• Ifflandin ja Grotenhermenin katsaus vuodelta 2017: yleinen turvallisuuskirjallisuus, ei allergiakirjallisuus.

Kaksi tasoa ja yksi puuttuva luku

Aineistossa on nimetty molekyyli ja luonnehdittu luokka. Can s 3 on kirjattu allergeeniksi Gamboan vuoden 2007 työssä [1] ja Morellin vuoden 2021 työssä [2], ja luokka on molemmissa sama: kasviproteiini. Tämä on se osa, joka on julkaistu selvästi ja samalla nimellä. Sen ympärille rakentuu kaikki muu, mitä aiheesta voi lukea.

Sen jälkeen tulee jae. Jalostetussa uutteessa määrät ovat pieniä, ja siitä, kuinka paljon proteiinia uuton jälkeen säilyy, ei ole julkaistua lukua [1]. Se on tyhjä kohta, ei nolla. Numeron puuttuminen on itsessään tieto, ja se kertoo, mitä on mitattu ja mitä ei.

Kolmas kohta koskee valmista valmistetta. Valmiiden kannabidiolivalmisteiden yleisestä riskiprofiilista ei ole vakiintunutta kuvausta, ja kuvaus, joka esittäisi sellaisen, menisi julkaistun aineiston ulkopuolelle.

Ifflandin ja Grotenhermenin vuoden 2017 katsaus käsittelee kannabidiolin turvallisuutta ja ilmestyi kannabinoiditutkimuksen julkaisusarjassa. Sen kirjallisuusluokka on yleinen turvallisuus. Allergia ei ole sen aihe, ja siksi allergeenin nimi tulee kahdesta muusta kirjauksesta [1] [2].

Mitä siis on kirjattu? Molekyylin nimi, molekyylin luokka, kaksi julkaisuvuotta ja yksi maantieteellinen rajaus, Pohjois-Amerikka [2]. Mitä ei ole kirjattu? Proteiinin määrä jalostetussa uutteessa [1] ja valmiin valmisteen yleinen riskiprofiili. Nämä neljä lausetta pitävät aiheen kohtuullisen selkeänä.

Yksi seikka toistuu molemmissa julkaisuissa. Arvioinnin kohde on proteiini, ei uute eikä valmiste. Gamboan työssä [1] nimeäminen tapahtui ensimmäistä kertaa, ja Morellin työssä [2] sama tunnus esiintyy myöhemmässä aineistossa. Tunnus on molemmissa Can s 3.

Lipidinsiirtäjäproteiini on kasviproteiineja koskeva nimitys [1]. Se kuvaa proteiinin tyyppiä. Kannabinoidit ja terpeenit ovat eri yhdisteryhmiä, ja synteettiset kannabinoidit ovat vielä oma nimikkeensä, joten proteiinin nimi ei kuulu näihin luetteloihin lainkaan.

Käytännössä tarkistettavissa oleva osa on valmisteen kokoonpano: ainesosaluettelo, kannabinoidipitoisuus ja kantajan nimi. Molekyylitason kysymys on allergologian julkaisujen puolella, ja se pysyy siellä myös silloin, kun verkossa oleva lause on kirjoitettu varmalla äänellä.

Etiketti, ainesosaluettelo ja hakukentän sanat

Mikä tästä on tarkistettavissa ennen ostoa? Ainesosaluettelo ja kannabinoidipitoisuus. Cibdol on työskennellyt kannabinoidien kanssa vuodesta 2014 sveitsiläisten standardien mukaan ja toimii Schijndelistä, ja jokaisesta valmisteesta on julkaistu nämä kaksi tietoa.

Ainesosaluettelosta löytyy kantajan nimi. CBD-öljy 2.0 -valikoimassa se on hampunsiemenöljy, ja oliiviöljy on kantajana valmisteissa CBG Oil 5% + CBD 2.5% ja CBN Oil 5% + CBD 2.5%. CBD-kapselit 2.0 -valmisteessa on lisäksi kuori: softgel, naudan gelatiini.

Hampunsiemenöljy on puristettu hampunsiemenistä. Kannabinoidiuute se ei ole, vaikka se tulee samasta kasvista. Uute ja siemenöljy näkyvät ainesosaluettelossa eri riveillä, ja niiden nimet menevät helposti ristiin, jos luettelon lukee nopeasti.

Kokoonpanon läpinäkyvyys on se osa aiheesta, johon valmistaja voi vastata. Molekyylitason kysymys, siis se, mikä proteiini on nimetty allergeeniksi, on julkaisujen puolella [1] [2].

Tämän aiheen vierellä hakukentässä kulkevat muut sanat. Terpeeni ja terpeenit koskevat hampun tuoksun puolen yhdisteitä. Kannabinoidit on ryhmänimi, ja synteettiset kannabinoidit on siitä erillinen nimike. Cbd laillisuus on oma kysymyksensä, eikä se ole sama asia kuin ainesosaluettelo.

Öljy, kapseli ja ihotuote poikkeavat toisistaan myös siinä, mihin pohja on merkitty. Ihotuotteessa pohja muodostaa suuren osan iholle päätyvästä määrästä, joten sen nimi on luettelossa yhtä olennainen tieto kuin uutteen nimi.

Jos asian haluaa käydä läpi järjestyksessä, luettavat kohdat ovat valmisteen nimi, ainesosaluettelo, kantajan nimi, kannabinoidipitoisuus ja kapselin kuoren materiaali. Viisi kohtaa, kaikki samasta pakkauksesta.

Julkaistu aineisto antaa tähän kaksi asiaa: nimen Can s 3 ja luokan kasviproteiini, kirjattuina vuosina 2007 ja 2021 [1] [2]. Loput luetaan riveiltä. Rivit ovat lyhyitä, ja ne kertovat, mistä aineista pullon sisältö on koottu.