Imeytyvätkö kannabinoidit ihon läpi?

Mitä vuoden 2004 läpäisykokeessa mitattiin

3 kannabinoidia, yksi ihomalli, yksi mitattava suure. Stinchcombin ja kollegoiden vuoden 2004 julkaisu on rakennettu juuri näin, ja se on tämän aiheen useimmin siteerattu lähde [1]. Asetelma on in vitro -läpäisykoe: mittaus tehtiin ihonäytteellä laboratoriossa. Testattavina yhdisteinä olivat delta-8-tetrahydrokannabinoli, kannabidioli ja kannabinoli [1].

Mitattu suure oli vuo, eli massa jaettuna ihon pinta-alalla ja ajalla [1]. Lukema kirjattiin tasapainotilassa, siis siinä kohdassa, jossa läpäisynopeus on asettunut vakioksi [1]. Vuo on tässä käytännöllinen suure yhdestä syystä: se tekee eri yhdisteistä keskenään vertailukelpoisia saman mallin sisällä. Vuoden 2004 asetelmassa kolme kannabinoidia oli rinnakkain, samassa mallissa, samoissa olosuhteissa [1].

Tulos on lyhyt. Kaikki kolme yhdistettä läpäisivät ihonäytteen, ja jokaiselle saatiin mitattava nopeus, mutta nopeudet erosivat toisistaan [1]. Kannabidiolin ja kannabinolin vuo oli noin 10 kertaa suurempi kuin delta-8-tetrahydrokannabinolin näissä olosuhteissa [1]. Ero luetaan molekyylien fysikaalis-kemiallisesta käyttäytymisestä, ei mistään kannabinoideille ominaisesta erityispiirteestä [1]. Sana in vitro kannattaa pitää mielessä koko sivun ajan: kirjaus koskee ihonäytettä laboratoriossa.

Keratinosyytit, rasvarauhaset ja karvatupet samassa kartoituksessa

Läpäisy on yksi kysymys. Se, mitä ihossa jo on, on aivan toinen. Bírón ja kollegoiden vuoden 2009 katsaus kuvaa ihon endokannabinoidijärjestelmän, eli ihon oman kannabinoidisignaloinnin, ja nimeää solutyypit, joista reseptoreita on kuvattu [2]. Luettelossa ovat keratinosyytit eli ihon pintakerroksen solut, rasvarauhasten solut, karvatupen solut ja ihossa pysyvästi olevat immuunisolut [2].

Sama katsaus nimeää myös ihon itse tuottamat signaalilipidit. Ne ovat anandamidi ja 2-AG, ja niiden rinnalla on kirjattu sekä niitä valmistavat että niitä purkavat entsyymit [2]. Kartoitus kulkee siis kahteen suuntaan: molekyylien synty ja niiden puhdistuma ovat samassa kirjauksessa.

Kannattaa pitää nämä kaksi asiaa erillään. Reseptorin kirjaus solutyypissä kertoo, mistä signaloinnin osia on löydetty [2]. Mitattu vuo kertoo, kuinka nopeasti yksi molekyyli liikkui ihonäytteen läpi kokeen olosuhteissa [1]. Kysymykset ovat vierekkäisiä, mutta ne eivät sekoitu keskenään. Vuoden 2009 työ on tyypiltään katsaus, ja sen sisältö on laboratoriosoluilla ja prekliinisissä asetelmissa tehtyä tutkimusta [2].

• Reseptorit kirjattu neljässä solutyypissä, jotka on nimetty erikseen [2].
• Keratinosyytit, eli ihon pintakerroksen valtasolutyyppi, ovat luettelossa ensimmäisenä [2].
• Rasvarauhasten solut ja karvatupen solut on nimetty omina kohtinaan [2].
• Ihossa pysyvästi olevat immuunisolut kuuluvat samaan kartoitukseen [2].
• Ihon itse tuottamat signaalilipidit: anandamidi ja 2-AG [2].
• Entsyymit kahteen suuntaan: sekä synteesi että purkaminen on kirjattu [2].
• Aineistotyyppi: katsaus, jonka sisältö on laboratoriosoluja ja prekliinistä työtä [2].
• Ihmisillä mitattuja lopputuloksia tässä katsauksessa ei ole kirjattu [2].

Solujen kasvu, suojaeste ja immuunisolut laboratoriossa

Vuoden 2019 katsauksessa, jonka ensimmäisenä kirjoittajana on Tóth, kannabinoidisignalointi kuvataan laajemmalta alalta ihon biologiassa [3]. Kirjattua laboratoriotyötä on kolmesta aiheesta: solujen kasvusta, ihon suojaesteen toiminnasta ja immuunisolujen toiminnasta [3]. Nimiluettelo on siis pidempi kuin vuoden 2009 kartoituksessa, mutta aineistotyyppi on sama.

Molemmat julkaisut ovat katsauksia [2][3]. Niiden sisältö on soluilla ja prekliinisissä asetelmissa tehtyä työtä, ja ihmisillä mitattuja lopputuloksia niissä ei ole kirjattu [3]. Tämä on koko sivun tärkein rajaus, ja se pätee riippumatta siitä, kuinka usein näihin katsauksiin viitataan.

Nimet on hyvä pitää järjestyksessä. Kannabinoidit ovat yksi nimiluettelo, ja juuri niitä nämä kolme julkaisua käsittelevät [1][2][3]. Terpeenit ovat oma luettelonsa, eivätkä terpeeni tai terpeenit esiinny vuoden 2004 läpäisymittauksen yhdisteinä [1]. Synteettiset kannabinoidit ovat kolmas, erillinen nimike, joka ei kuulu näiden kolmen julkaisun aineistoon. Nopeusero kannabidiolin ja delta-8-tetrahydrokannabinolin välillä oli kirjattu molekyylien fysikaalis-kemialliseen käyttäytymiseen, mikä on kemiallinen luenta eikä luokkaan sidottu ominaisuus [1].

• Solujen kasvu: kirjattu laboratoriosoluilla tehtynä työnä [3].
• Ihon suojaesteen toiminta: oma aiheensa samassa katsauksessa [3].
• Immuunisolujen toiminta: kolmas kirjattu aihe [3].
• Aineistotyyppi molemmissa katsauksissa: laboratoriosolut ja prekliiniset asetelmat [2][3].
• Ihmisillä mitatut lopputulokset: ei kirjauksia näissä lähteissä [3].
• Vuoden 2004 mittaus koskee kolmea nimettyä kannabinoidia, ei koko luetteloa [1].
• Terpeenit ja synteettiset kannabinoidit ovat omat nimikkeensä, näiden julkaisujen ulkopuolella.

Missä ihonhoito loppuu ja transdermaalinen muotoilu alkaa

Kaksi sanaa menevät helposti ristiin. Transdermaalinen tarkoittaa muotoilua, joka on suunniteltu viemään yhdiste ihon läpi verenkiertoon; silloin iho on reitti, ei kohde. Iholle levitettävä kosmeettinen valmiste on eri nimike. Cibdolin ihonhoitotuotteet on luokiteltu kosmetiikaksi, niiden pohjana on hampunsiemenöljy, ja valikoimassa kategoria kulkee nimellä CBD-ihonhoito. Purkin kyljessä nimi lukee sellaisenaan, esimerkiksi CBD Hand Cream tai CBD Skin Oil. Vuoden 2004 mittaus ei ole valmistetesti vaan ihonäytteellä tehty läpäisymittaus kolmesta nimetystä kannabinoidista [1]. Nämä kaksi tasoa on syytä lukea erikseen, kun aiheena on kannabinoidien kulkeutuminen ihon läpi.