CBD ja iho: mitä tutkimuksissa on mitattu

Kannabinoidireseptorit istuvat useassa ihosolutyypissä

Iho ei ole pelkkä pinta, jolle voide levitetään. Siitä on kartoitettu kannabinoidireseptoreita ja kehon itse tuottamia signaalimolekyylejä, ja kartoitus kattaa useita eri ihosolutyyppejä [1]. Reseptori tarkoittaa solukalvon rakennetta, joka ottaa vastaan tietyn muotoisen molekyylin. Kun samasta kudoksesta löytyy sekä reseptoreita että niihin sopivia kehon omia molekyylejä, kyse on paikallisesta signaalijärjestelmästä eikä yksittäisestä reseptorilöydöksestä. Juuri tästä koko aihe lähtee liikkeelle. Ilman kartoitusta kysymys ihosta ja kannabidiolista ei olisi tutkimuskysymys lainkaan.

Kehon omia kannabinoideja kutsutaan endokannabinoideiksi. Kaksi tutkituinta ovat anandamidi ja 2-AG. Ne valmistuvat kehossa itsessään, eivät kasvissa, ja tämä ero kannattaa pitää mielessä koko aiheen ajan. Kannabinoidit ryhmänä jakautuu nimikkeittäin: kasvista eristetyt yhdisteet, kehon omat signaalimolekyylit ja synteettiset kannabinoidit ovat kolme eri nimilistaa, vaikka ne kaikki kulkevat samassa reseptorikirjallisuudessa.

Purkava entsyymipari samassa kudoksessa

Vuoden 2009 kartoituksessa, jonka ensimmäisenä tekijänä on Bíró, ihosta on kirjattu myös kaksi purkavaa entsyymiä: rasva-amidihydrolaasi ja monoasyyliglyserolilipaasi [1]. Nämä entsyymit hajottavat endokannabinoideja. Kun reseptorit, signaalimolekyylit ja niiden purkuentsyymit on kuvattu samasta kudoksesta, iho asettuu kirjallisuudessa paikallisen kannabinoidikierron paikaksi eikä pelkäksi pinnaksi, jolla reseptoreita sattuu olemaan [1]. Kaksi entsyymin nimeä, yksi kudos, ja lukutapa muuttuu.

Kartoitus on kartta. Se kuvaa järjestelmän anatomian, eli sen, mikä molekyyli ja mikä reseptori on missä solutyypissä [1]. Se ei kerro, mitä ihmisen iholla mitattaisiin, kun kannabidiolia levitetään sen päälle. Julkaistu aineisto tässä aiheessa on kolmea lajia: reseptorikartoituksia, soluviljelmäkokeita ja kannabidiolin läpäisymittauksia ihonäytteillä. Kolme lajia, kolme rajattua kysymystä.

Järjestys on tässä olennainen. Ensin kudos ja sen rakenteet, sitten yksittäinen molekyyli, sitten se, missä asetelmassa molekyyliä on tarkasteltu. Kun järjestys kääntyy toisin päin, keskustelu siirtyy nopeasti purkin kylkeen ja pois siitä, mitä on tosiasiassa mitattu.

Mitä Tóthin ryhmä kokosi vuonna 2019

Vuonna 2019 julkaistu katsaus, jonka ensimmäisenä tekijänä on Tóth, kokoaa yhteen laboratorio- ja prekliinisen aineiston. Katsaus nimeää viisi kohtaa, joissa kannabinoidisignalointi ja ihon biologia esiintyvät samoissa julkaisuissa: ihon suojakerroksen muodostuminen, keratinosyyttien kasvu ja erilaistuminen, talirauhasten lipidituotanto, karvatupen kierto ja ihon immuunisolujen signalointi [2].

Viisi kohtaa on viisi nimikettä. Se ei ole viisi valmista tulosta. Aineisto on soluviljelmiä ja prekliinisiä malleja, ja katsaus esittää kohdat jatkotutkimuksen aiheina eikä päätettyinä kysymyksinä [2]. Sanamuoto pysyy siis siinä tasossa, jolla mittaukset tehtiin.

Termeistä lyhyesti, koska niitä tulee tässä aiheessa vastaan jatkuvasti. Keratinosyytti on ihon runsain solutyyppi ihon uloimmassa osassa, ja katsauksessa sen kasvu ja erilaistuminen on kirjattu omaksi kohdakseen [2]. Talirauhanen on rasvaa tuottava rauhanen, ja sen lipidituotanto on toinen kohta samassa luettelossa [2]. Karvatupen kierto tarkoittaa karvan kasvun vaiheita, ja se on kolmas [2]. Nimeäminen on tarkkaa työtä, ja se on eri asia kuin tuloksen ilmoittaminen.

Reseptorikartoitus antaa signaalijärjestelmän anatomian. Katsaus, joka nojaa tuohon anatomiaan, on kutsu tutkia lisää. Tämä on kirjallisuuden nykytila, ja se kannattaa sanoa suoraan sen sijaan, että se puettaisiin varmempaan muotoon.

Katsauksen taustalla oleva eniten viitattu yksittäinen koe on vuodelta 2014, ja se on tehty soluviljelmässä. Seuraava osio asettaa neljä nimettyä julkaisua rinnakkain: mistä aineistosta kukin tehtiin, mitä mitattiin ja mihin asetelma pysähtyy. Se on lyhyempi luettelo kuin moni odottaa, ja juuri siksi se kannattaa lukea kokonaan.

Aineisto, asetelma ja rajaus julkaisu kerrallaan

Määritelmä lähtee käyttötarkoituksesta

Kosmetiikkatuote on EU:ssa ja Britanniassa määritelty käyttötarkoituksen kautta. Määritelmä kuuluu näin: aine tai valmiste, joka levitetään ihmiskehon ulkoisiin osiin ja jonka tarkoitus on puhdistaa, hajustaa, muuttaa ulkonäköä, suojata, ylläpitää ihon kuntoa tai korjata kehon hajuja. Kuusi tarkoitusta, ei enempää. Luettelo on säädöksen luettelo, eikä yksikään sen kohta ole mittaustulos.

Tästä seuraa yksi asia, joka kannattaa lukea rauhassa. Voide ilmoittaa ainesosansa. Ainesosaluettelo kertoo, mitä valmisteessa on, ja aineet lukevat siinä nimeltä. Se on eri asiakirja kuin tutkimusjulkaisu, ja se vastaa eri kysymykseen: mitä purkissa on, ei mitä purkin sisällöstä on mitattu ihmisen iholla.

Cibdolin ihonhoitovalikoimassa, esimerkiksi valmisteissa CBD Skin Oil ja CBD Hand Cream, kannabidioli on yksi ihon kuntoa ylläpitävistä ainesosista. Erien analyysit julkaistaan, ja analyysi koskee juuri sitä erää, josta näyte on otettu. Sekin on ainesosien ja pitoisuuksien asiakirja, ei ihoa koskeva mittaus.

Kosmetiikkaluokitus on siis säädösluokka. Se vastaa kysymykseen, millä perusteella valmiste kuuluu tähän ryhmään. Se ei vastaa siihen, mitä CBD:n laillisuudesta on kirjattu yksittäisillä lainkäyttöalueilla, koska nämä kaksi kysymystä luetaan eri säädöksistä ja eri asiakirjoista.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että purkin kyljestä luetaan kaksi asiaa: mitä valmiste sisältää ja mihin säädösluokkaan se kuuluu käyttötarkoituksensa perusteella. Kolmatta tietoa siinä ei ole. Kun sitä kolmatta etsitään, se löytyy nimetystä julkaisusta tai ei mistään, ja tämän aiheen nimetyt julkaisut ovat luettavissa yllä olevasta taulukosta.

Läpäisymittaukset vuodelta 2004 ja pakkauksen milligrammaluku

Vuonna 2004 julkaistussa tutkimuksessa, jonka ensimmäisenä tekijänä on Stinchcomb, mitattiin kolmen yhdisteen kulkeutumista ihmisen ihonäytteiden läpi laboratorion diffuusiokokeissa: delta-8-tetrahydrokannabinolin, kannabidiolin ja kannabinolin [4]. Asetelma on juuri se, miltä se kuulostaa. Ihonäyte kammiossa, yhdiste toisella puolella, mittaus siitä, kuinka paljon siirtyy toiselle puolelle.

Tämä työ vastaa yhteen kysymykseen, ja se kysymys on läpäisy. Pakkauksessa ilmoitettu kannabidiolin milligrammaluku kertoo, kuinka paljon yhdistettä on purkissa tai pullossa. Se ei ole luku siitä, kuinka paljon yhdistettä päätyy mihinkään ihon kerrokseen, ja tuo kysymys kuuluu nimenomaan läpäisytutkimuksen alueelle [4]. Kaksi lukua, kaksi eri suuretta, ja ne menevät helposti ristiin.

Sama pätee, kun samassa keskustelussa ovat purkki ja pipettipullo. CBD-öljy ilmoittaa etiketillään pitoisuuden ja pullon sisällön. Ihonhoitovalmiste ilmoittaa ainesosansa. Kumpikaan merkintä ei ole mittaus ihon kerroksista, ja kumpikaan ei yritä olla.

Ihonhoitotuotteiden markkinoinnissa esiintyy sanamuotoja, jotka viittaavat tutkimukseen nimeämättä yhtään julkaisua. Silloin jäljitettävää ei ole, tai jäljen päässä on soluviljelmätyö, kuten vuoden 2014 talirauhassolukoe [3]. Se koe on hyvin rakennettu, mutta se on tehty kehon ulkopuolella kasvatetuilla soluilla, ja sen sitaatti ihmisen ihoa koskevana tuloksena menee asetelman ohi [3].

Tämän vuoksi lukutapa on yksinkertainen: nimetty julkaisu, vuosi ja tekijä, eikä epämääräinen viittaus tutkimukseen yleensä. Ja kun julkaisu mainitaan, mainitaan myös sen asetelma sekä se, mitä kyseinen koe ei osoittanut. Signaalibiologia on dokumentoitu [1] [2]. Olemassa oleva mittausaineisto on soluviljelmää ja läpäisyä [3] [4]. Siihen väliin ei kannata kirjoittaa mitään, mitä ei ole mitattu.

Nimikkeet erillään, rivi kerrallaan