Miksi itse koettu olotila ei taivu mittariksi

Asteikko kädessä, ei mittalaitetta

Kysymys kuuluu itse koetun puolelle

Huoneessa on tuoli, pöytä ja yksi paperi. Osallistuja sai valmisteen tunti sitten. Nyt paperiin pitäisi merkitä numero: asteikko yhdestä kymmeneen, ja siihen väliin oma arvio. Vieressä ei ole laitetta, joka tuottaisi rinnalle toisen numeron. Tarkistuskohtaa ei ole. Tästä alkaa koko hankaluus.

Kysymys siitä, siirtyykö osallistujan itse arvioima olotila kannabidiolin jälkeen, kuuluu itse arvioitujen lopputulosmuuttujien luokkaan, jota Colloca ja Barsky käsittelevät vuoden 2020 katsauksessaan [1]. Luokka ratkaisee tässä paljon. Punnittavaa suuretta ei ole, joten vaaka jää pöydälle. Verinäytteestä merkintää ei lueta, vaikka samasta näytteestä saadaan muita lukuja.

Se ei tee kysymyksestä huonompaa. Se siirtää sen vain eri kategoriaan kuin pituus, paino tai pitoisuus. Kun mittauksen lähtökohta on osallistujan oma arvio, arvion syntytapa kuuluu mittaukseen. Colloca ja Barsky kuvaavat tämän kliinisen tutkimuksen vakio-osana, eivät yksittäisen kokeen kömmähdyksenä [1].

Verinäyte ja lomake vastaavat eri kysymykseen

Verestä mitataan kemiaa. Millarin ja kollegoiden vuoden 2018 systemaattisessa katsauksessa kerätty suure on kannabidiolin pitoisuus ihmisen plasmassa [2]. Sillä numerolla on yksikkö ja määritysmenetelmä. Lomakkeen numerolla on asteikko, mutta ei yksikköä.

Kaksi riviä kulkee siis rinnakkain. Ensimmäisellä rivillä on pitoisuus, toisella osallistujan merkintä. Julkaistu ihmisaineisto kannabidiolista kertoo ensimmäisestä rivistä selvästi enemmän. Iffland ja Grotenhermen kokosivat vuonna 2017 yhteen ihmisillä kerättyä aineistoa, valvotuissa kokeissa kirjattuja havaintoja ja antamisen olosuhteita [3]. Nämä ovat asioita, jotka voi laskea ja verrata julkaisusta julkaisuun.

Toinen rivi jää auki. Yhtäläisyysmerkkiä pitoisuuden ja itse arvioidun merkinnän välille ei ole kirjattu Millarin katsauksessa [2] eikä vuoden 2017 kokoomakatsauksessa [3]. Sitä ei ole Huestisin vuoden 2007 farmakokineettisessä katsauksessa [4].

CBD-öljyä koskevassa keskustelussa nämä kaksi riviä menevät helposti ristiin. Pitoisuus on mitattu suure, jota Millarin katsauksessa seurataan ajassa [2]. Itse arvioitu merkintä syntyy toisella tavalla, ja Colloca ja Barsky kirjaavat juuri tämän muuttujaluokan siksi, jossa placebo ja nocebo näkyvät suurimpina [1].

Kysymyksen muoto ratkaisee siis, minkälaista aineistoa siihen voi kerätä. Kemiallinen rivi kerää lukuja laitteesta. Itse arvioitu rivi kerää numeroita ihmisiltä, ja asetelma määrää, mitä ne numerot erottavat. Kaksi eri työtä, kaksi eri kirjausta.

Odotus on osa jokaista arviota

Colloca ja Barsky 2020: missä suuruusluokka on suurin

Vuoden 2020 katsauksessa Colloca ja Barsky käsittelevät placeboa ja noceboa kliinisessä tutkimuksessa [1]. Kaksi nimeä samalle ilmiöperheelle, kaksi suuntaa. Katsauksessa suurin kirjattu suuruusluokka osuu niihin lopputulosmuuttujiin, jotka osallistuja arvioi itse [1]. Ei laitteen lukemiin. Osallistujan merkintöihin.

Tämä yksi kirjaus asettaa kysymyksen paikalleen. Itse koettu olotila kuuluu täsmälleen siihen muuttujaluokkaan, jossa Colloca ja Barsky kirjaavat suurimman suuruusluokan [1]. Kyse ei ole harvinaisesta poikkeamasta, vaan kliinisen tutkimuksen kirjatusta piirteestä, joka koskee tätä muuttujaluokkaa yleisesti [1].

Nocebo on saman ilmiöperheen toinen suunta, ja molemmat käsitellään samassa katsauksessa [1]. Odotus voi siis siirtää itse arvioitua merkintää kahteen suuntaan. Se on kirjattu kliinisen tutkimuksen aineistosta [1].

Käytännön seuraus on yksinkertainen. Yhdessä numerossa kulkee kaksi asiaa: se, minkä osallistuja arvioi, ja se, mitä osallistuja odottaa arvioivansa. Numero ei erottele niitä itsestään. Erottelu tehdään muualla.

Sokkoutus tekee erottelun asetelmassa

Sokkoutetussa kokeessa osallistuja ei tiedä, kummalla puolella asetelmaa hän on. Arviot on silloin erotettu asetelmalla siitä odotuksesta, joka muuten kulkisi lukemassa mukana [1]. Erottelu ei ole laskutoimitus jälkikäteen. Se on rakenteessa, ennen kuin ensimmäinen numero kirjataan.

Ilman sitä rakennetta erottelua ei asetelmassa ole. Lomakkeen numero on silloin yhdistelmä, jota ei pura kukaan jälkikäteen. Colloca ja Barsky käsittelevät placeboa ja noceboa nimenomaan kliinisen tutkimuksen olosuhteissa [1], eli tilanteissa, joissa asetelma on kirjattu ja luettavissa.

Siksi asetelmaa koskeva tieto on tässä yhtä tärkeä kuin lukema. Julkaisusta luetaan, oliko koe sokkoutettu, mikä oli vertailukohta ja mitä osallistuja arvioi. Ilman näitä kolmea tietoa numero jää irralliseksi. Millarin vuoden 2018 katsaus kirjaa vastaavalla tarkkuudella, missä olosuhteissa plasmalukemat mitattiin [2].

Yksittäinen kertomus ja sokkoutetusta kokeesta luettu arvio ovat siis kaksi eri asiaa. Kertomuksessa odotus, tilanne ja arvio ovat samassa paketissa. Sokkoutetussa asetelmassa osa siitä paketista on avattu ennen mittausta [1]. Ero on asetelmassa, ei kertojan rehellisyydessä.

Yksi annos, monta lukemaa

Mitattavalla rivillä on omat hankaluutensa. Millarin ja kollegoiden vuoden 2018 systemaattinen katsaus kokosi kannabidiolin farmakokinetiikkaa ihmisillä [2]. Yksi toistuva kirjaus on suuri yksilöiden välinen hajonta: sama annos, toisistaan poikkeavat plasmalukemat [2].

Farmakokinetiikka tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, mitä elimistö tekee aineelle: kuinka paljon sitä päätyy verenkiertoon ja miten pitoisuus muuttuu ajassa. Millarin katsaus lukee ihmisaineistoa juuri tästä näkökulmasta [2].

Hajonta ei ole katsauksen sivuhuomio vaan sen keskeinen havainto [2]. Se kertoo, kuinka monta muuttujaa yhden lukeman takana on. Ja se koskee suuretta, jolla on yksikkö ja määritysmenetelmä.

Katsaus nimeää tekijöitä, jotka siirtävät lukemaa: valmisteen muotoilu, antotapa ja ruokailu [2]. Kolme tekijää, jokainen kirjattavissa julkaisun menetelmäosaan.

Muotoilu, antotapa ja ruokailu kirjattuina muuttujina

Muotoilu tarkoittaa sitä, missä muodossa kannabidioli annettiin. Antotapa tarkoittaa reittiä elimistöön. Ruokailu tarkoittaa sitä, oliko taustalla ateria vai ei. Millarin katsauksessa nämä kolme esiintyvät tekijöinä, jotka näkyvät ihmisiltä mitatuissa plasmalukemissa [2].

Iffland ja Grotenhermen kokosivat vuonna 2017 ihmisillä kerättyä aineistoa ja kirjasivat valvotuissa kokeissa tehdyt havainnot sekä olosuhteet, joissa kannabidioli annettiin [3]. Antamisen olosuhteet ovat siis osa kirjausta, eivät pelkkää taustatietoa.

Huestisin vuoden 2007 katsaus käsittelee kannabinoidien farmakokinetiikkaa ihmisellä [4]. Samassa katsauksessa kuvataan, miten kannabidioli ja THC eroavat toisistaan kannabinoidireseptoreihin sitoutumisen osalta [4]. Kaksi molekyyliä, kaksi eri kirjausta samassa julkaisussa.

Kolme julkaisua, ja niissä kirjatut luvut ovat kemiallisia [2][3][4]. Pitoisuudet, ajat, olosuhteet. Yksikään niistä ei tuota lukemaa siihen ruutuun, johon osallistuja merkitsee oman arvionsa, ja juuri se ruutu on Collocan ja Barskyn kirjaaman muuttujaluokan ydin [1].

Näin kaksi puolta asettuvat rinnakkain. Kemiallisella puolella on hajonta, jonka lähteitä on nimetty [2]. Itse arvioidulla puolella lähteitä ei mitata laitteella, ja siksi asetelma joutuu tekemään sen työn, jonka mittalaite tekee toisella puolella [1].

Kuusi kirjausta neljästä julkaisusta

Neljä julkaisua, joihin tämä sivu nojaa, kirjaavat eri asioita. Kaksi niistä lukee farmakokinetiikkaa, yksi kokoaa ihmisaineistoa laajemmin ja yksi käsittelee itse arvioitujen muuttujien luonnetta kliinisessä tutkimuksessa.

Kun ne asetetaan rinnakkain, jako on melko selvä. Kemiallinen puoli on kirjattu lukuina ja olosuhteina. Itse arvioitu puoli on kirjattu muuttujaluokkana, ei lukemana.

Järjestys on sama kuin tutkimuksen järjestys: ensin se, mitä on mitattu, sitten se, mikä jää auki. Jokaisen kohdan perässä on sen julkaisun numero, josta kohta on luettavissa.

• Colloca ja Barsky kirjaavat vuoden 2020 katsauksessaan placebon ja nocebon kliinisessä tutkimuksessa, ja suurin suuruusluokka osuu osallistujan itse arvioimiin lopputulosmuuttujiin [1]. Kirjaus koskee muuttujaluokkaa, ei yhtä koetta.
• Sokkoutetussa kokeessa arviot on erotettu asetelmalla siitä odotuksesta, joka kulkisi muuten samassa lukemassa [1]. Erottelu on rakenteessa, ei jälkilaskennassa.
• Millarin ja kollegoiden vuoden 2018 katsauksessa sama annos tuotti ihmisillä toisistaan poikkeavia plasmalukemia, eli yksilöiden välinen hajonta on suuri [2]. Kyse on suureesta, jolla on määritysmenetelmä.
• Saman katsauksen mukaan lukemaa siirtävät valmisteen muotoilu, antotapa ja ruokailu [2]. Kolme tekijää, jotka kirjataan menetelmiin ennen mittausta.
• Iffland ja Grotenhermen kokosivat vuonna 2017 ihmisillä kerätyn aineiston sekä valvotuissa kokeissa kirjatut havainnot ja antamisen olosuhteet [3]. Aineisto kertoo olosuhteista, joissa kannabidiolia on annettu ihmisille.
• Huestisin vuoden 2007 katsauksessa kuvataan kannabinoidien farmakokinetiikkaa ihmisellä ja se, miten kannabidioli ja THC eroavat kannabinoidireseptoreihin sitoutumisessa [4]. Ero on kirjattu molekyylitasolle.

Tämä ei ole asetelman reunatapaus

Yksi väärinkäsitys kannattaa oikaista heti. Itse arvioidun muuttujan hankaluus ei ole yhden koeasetelman reunatapaus eikä kauneusvirhe, joka katoaisi huolellisemmalla järjestelyllä. Colloca ja Barsky käsittelevät placeboa ja noceboa kliinisen tutkimuksen yleisenä piirteenä, ja suurin suuruusluokka osuu juuri osallistujan itse arvioimiin muuttujiin [1].

Vastauksen muoto on siksi suora. Julkaistuissa ihmiskokeissa tätä ei ole osoitettu, ja siihen loppuu myös ihmisaineiston nykyinen rajapinta [2][3]. Jos jokin brändi sanoo asiasta toisin, väitteelle ei löydy perustetta yhdestäkään julkaistusta ihmiskokeesta.

Ihmisaineisto kannabidiolista loppuu tiettyyn kohtaan. Millarin vuoden 2018 katsaus kirjaa farmakokinetiikan ja sen hajonnan [2]. Iffland ja Grotenhermen kirjaavat vuonna 2017 valvotuissa kokeissa tehdyt havainnot ja antamisen olosuhteet [3]. Sen jälkeen tulee kohta, jossa kirjauksia ei ole.

Huestisin vuoden 2007 katsauksessa kuvattu ero kannabidiolin ja THC:n välillä koskee reseptoreihin sitoutumista [4]. Se on molekyylitasolle kirjattu ero, ei kuvaus siitä, mitä lomakkeeseen merkitään.

Odotuksen osuutta ei siis ohiteta, vaan se otetaan asetelmaan mukaan. Sokkoutus erottaa arviot odotuksesta rakenteella [1], ja Millarin katsauksessa kirjatut olosuhteet erottavat plasmalukemat toisistaan [2]. Kaksi eri tapaa käsitellä hajontaa, kaksi eri suuretta.

Cibdol on työskennellyt kannabinoidien kanssa vuodesta 2014, ja jako pysyy joka sivulla samana: erikseen se, mikä on kuvattu, ja erikseen se, mitä ei ole kuvattu. Kun luvun perässä on julkaisun numero, luku on tarkistettavissa. Kun perässä ei ole numeroa, kyse on jostain muusta kuin mittauksesta.

Naapurisanat ja niiden omat luettelot

Samaan hakukenttään kirjoitetaan monta eri asiaa. Kannabinoidit ovat oma nimikeryhmänsä ja terpeenit toinen, ja terpeeni yksikössä osuu yleensä yhteen nimeen tuosta toisesta luettelosta. Kumpikaan luettelo ei tuota lukemaa itse arvioidulle muuttujalle.

Synteettinen kannabinoidi ja synteettiset kannabinoidit ovat oma nimikkeensä, joka kulkee eri sivuilla kuin kannabidiolista kerätty ihmisaineisto [2][3]. Nimet menevät helposti ristiin, koska sana kannabinoidi esiintyy molemmissa.

Haku cbd laillisuus kohdistuu säädöksiin ja niiden sanamuotoihin. Se on eri kysymys kuin itse arvioitu muuttuja, ja sillä on omat lähteensä. Tämän sivun aineisto ei vastaa siihen.

CBD-öljy on puolestaan formaatti. Millarin katsauksessa muotoilu ja antotapa ovat kirjattuja muuttujia, jotka näkyvät plasmalukemissa [2], joten formaatti kuuluu kemialliselle riville eikä lomakkeen riville.

Neljän julkaisun ulottuvuus on syytä pitää erillään. Colloca ja Barsky 2020: placebo ja nocebo kliinisessä tutkimuksessa, suurin suuruusluokka itse arvioiduissa muuttujissa [1]. Millar ja kollegat 2018: kannabidiolin farmakokinetiikka ihmisillä, hajonta sekä muotoilu, antotapa ja ruokailu [2].

Iffland ja Grotenhermen 2017: ihmisillä kerätty aineisto, valvotuissa kokeissa kirjatut havainnot ja antamisen olosuhteet [3]. Huestis 2007: kannabinoidien farmakokinetiikka ihmisellä sekä kannabidiolin ja THC:n ero reseptoreihin sitoutumisessa [4].

Neljä julkaisua, neljä rajattua aluetta. Se, mitä osallistuja merkitsee lomakkeeseen, kuuluu siihen muuttujaluokkaan, jota Colloca ja Barsky käsittelevät [1], eikä sen lukemaa ole näissä neljässä julkaisussa kirjattu.