Hamppu ja kannabis: yksi laji, monta nimeä

Erottelu syntyy lajikkeen sisällä, ei lajien välillä

Kasvi rakentaa kannabinoidinsa samalla entsyymikoneistolla riippumatta siitä, mihin suuntaan lajike on jalostettu. Kuidun ja siemenen tuotantoon valittu hamppulajike ja kannabinoidikemian suuntaan jalostettu lajike jakavat saman biokemiallisen työkalupakin [2]. Ero ei siis ala kasvitieteestä. Se alkaa jalostajan valinnoista ja siitä, mitä pellolta mitataan.

Nimet elävät omaa elämäänsä. Purkin kyljessä lukee hamppu, keskustelussa sanotaan kannabis, ja monelle nämä kaksi sanaa tarkoittavat kahta eri kasvia. Kirjatussa luokituksessa niitä on yksi.

Small ja Cronquist esittivät vuonna 1976 käytännön luokituksen, jossa Cannabis luetaan yhtenä lajina [1]. Se on edelleen se lähde, johon kysymys hampun ja kannabiksen botaanisesta erosta palautuu [1]. Kysyjä odottaa usein kahta lajia. Aineisto antaa yhden.

Tästä seuraa arkinen johtopäätös. Sana hamppu ei nimeä toista kasvia, vaan toista asemaa: se on viljelyn ja säädösten nimitys, kun taas kannabis on kasvin yleisnimi keskustelussa. Kun tuoteselosteessa lukee hamppu, kyse on rajatusta joukosta lajikkeita, ei omasta lajista.

Viljelty muoto ja villi muoto samalla jakolinjalla

Vuoden 1976 työssä jakolinja vedettiin viljeltyjen ja villien muotojen välille, ei erillisiin lajeihin [1]. Siinä on koko erottelun mekaniikka pienoiskoossa: saman lajin sisäisiä muotoja kuvataan eri nimillä, koska ne on valittu eri käyttöön ja koska ne kasvavat eri oloissa. Nimi kertoo valinnasta.

Käytännön luokituksella on tässä oma merkityksensä. Kuvaus on rakennettu niin, että se kestää viljelyn, kaupan ja säädöstekstien arjen, ei vain herbaarion laatikkoa [1]. Siksi samasta lähteestä löytyy sekä yksi laji että joukko muotoja, jotka on syytä pitää erillään toisistaan. Nämä kaksi asiaa eivät ole ristiriidassa keskenään. Ne vastaavat kahteen eri kysymykseen.

Botaniikan puoli on tässä kohdassa yksinkertaisempi kuin etiketin puoli. Sen huomaa heti, kun kysymys siirtyy kasvista pulloon.

Yli sata kannabinoidia, sama lähtöaineisto

Analyyttinen laskenta antaa kasvista yli sata kannabinoidia [2]. Luku ei ole yhden lajikkeen kunniamerkki. Se kuvaa sitä yhdisteryhmää, johon saman lajin lajikkeilla on pääsy, ja tässä kuitulajike ja kannabinoidikemian suuntaan jalostettu lajike käyttävät samaa työkalupakkia [2].

Kemian puolella logiikka on siis sama kuin taksonomiassa [1]. Yksi laji, sisäisiä muotoja, ja jalostus joka painottaa eri osia samasta valikoimasta. Yli sadan yhdisteen joukko on kirjattuna kummankin jalostussuunnan ulottuvilla [1].

Mitä tästä jää käteen lukijalle, joka vertailee valmisteita? Se, että kannabinoidit on ryhmänimi. Ryhmänimi kertoo, mistä yhdisteperheestä puhutaan, mutta yhden pullon kokoonpano luetaan aina erikseen.

Terpeeni ja kannabinoidit ovat kaksi eri nimilistaa

Hakukentässä terpeeni ja kannabinoidit kulkevat usein rinnakkain, ja syystäkin: molemmat ovat kasvista kuvattuja yhdisteryhmiä, ja molempien nimet päätyvät samoihin keskusteluihin. Silti kyse on kahdesta listasta. Kannabinoidit on se ryhmä, josta yli sadan yhdisteen laskenta on tehty [2]. Terpeenit ovat oma nimikeryhmänsä, ja yksittäiset terpeeninimet kuuluvat omille sivuilleen nimi kerrallaan.

Vielä yksi nimikeryhmä kannattaa erottaa tästä samasta keskustelusta. Synteettiset kannabinoidit ovat oma sanastonsa, eivätkä ne kuulu kysymykseen kasvin lajista tai lajikkeesta. Synteettinen kannabinoidi ei ole kasvin osa eikä lajikeluettelon rivi, ja kun sana esiintyy hakutuloksissa hampun vierellä, kyse on kahdesta eri aiheesta.

Kun kaksi valmistetta asetetaan rinnakkain, listojen erillisyys on hyvin käytännöllinen asia. Sama laji ja sama yhdistevalikoima taustalla tarkoittaa, että vertailu ei ratkea kasvin nimellä.

Hamppu oli peltokasvi ennen uutekategoriaa

Hamppu on teollinen viljelykasvi, ja sellaisena se on vanhempi kuin kannabinoidiuutteiden tuotekategoria. Kuitu, siemen, puristemassa, rakennusmateriaalit: näissä käytöissä kasvi oli mukana kauan ennen kuin kukaan haki hakukoneesta sanaa CBD-öljy. Suuri osa maailman hamppusadosta ei liity uutteisiin lainkaan.

Tämä muuttaa sitä, miten sanaa kannattaa lukea. Kun jossain lukee hamppu, se voi tarkoittaa nippua kuitua, säkkiä siemeniä tai uutteen lähdemateriaalia. Kasvi on sama. Käyttötarkoitus ei ole.

Uutteiden lukijalle jää yksinkertainen sääntö. Sana hamppu paikantaa lajikkeen, ei valmistetta, ja valmiste luetaan omista merkinnöistään.

Väljää nimeämistä kahden kirjatun luokan välissä

Asetelma on kirjattu suoraan. Kaksi jalostussuuntaa, kaksi kemiallista profiilia ja kaksi oikeudellista luokkaa [2], ja niiden välissä runsaasti väljää nimeämistä, jota kukaan ei tarkista yhtä tiukasti kuin lajikeluetteloa. Suurin osa hämmennyksestä syntyy juuri tuosta välitilasta.

Käytännössä se tarkoittaa, että kaupallinen nimi voi liikkua vapaasti, kun taas lajikkeen rekisteröinti ja pellolla mitattu pitoisuus eivät liiku. Kaksi tuotetta voi käyttää samaa sanaa etiketissään ja tarkoittaa eri asioita. Tästä syystä hyllyn ääressä kannattaa katsoa asiakirjoja eikä sanavalintoja.

Kasvitieteen puoli pysyy koko ajan paikallaan. Yksi laji, sisäisiä muotoja [1], ja yli sadan kannabinoidin luettelo taustalla [2]. Kaikki liike tapahtuu nimeämisen ja säädösten kerroksessa.

Lajista lajikeluetteloon, numeroituna

1. Vuonna 1976 Small ja Cronquist esittivät käytännön luokituksen, jossa Cannabis luetaan yhtenä lajina [1].
2. Saman työn jako kulkee viljeltyjen ja villien muotojen välillä, ei erillisten lajien välillä [1].
3. Tämä julkaisu on se lähde, johon kysymys hampun ja kannabiksen botaanisesta erosta yhä palautuu [1].
4. Kemian puolella logiikka on sama kuin luokituksessa: yksi laji, sisäisiä muotoja, eri painotukset [1].
5. Analyyttinen laskenta antaa kasvista yli sata kannabinoidia [2], ja tämä joukko on kirjattuna kummankin jalostussuunnan ulottuvilla [1].
6. Kuitulajike ja kannabinoidikemian suuntaan jalostettu lajike käyttävät samaa biokemiallista työkalupakkia [2].
7. Kirjattuna on kaksi jalostussuuntaa, kaksi kemiallista profiilia ja kaksi oikeudellista luokkaa, ja niiden välissä väljää nimeämistä [2].
8. Hamppu on teollinen viljelykasvi, joka on vanhempi kuin kannabinoidiuutteiden tuotekategoria, ja suuri osa maailman hamppusadosta ei liity uutteisiin.
9. EU:ssa hamppu on hallinnollinen määre eikä kasvitieteellinen luokka, ja sen ala kattaa EU:n lajikeluetteloon merkityt lajikkeet.
10. Saman määreen toinen ehto on pellolla mitattu THC, enintään 0,3 %.
11. EU-markkinan uutteiden lähteenä ovat lajikeluetteloon rekisteröidyt lajikkeet.
12. Valmisteiden vertailussa erottelusta jää kolme asiakirjakysymystä, ei yhtään kasvitieteellistä kysymystä.

EU:n nimitys on hallinnollinen, ei botaaninen

Sana hamppu kulkee lajikeluettelon kautta

EU:ssa hamppu ei ole kasvitieteen luokka vaan hallinnollinen määre. Sen ala on rajattu lajikkeisiin, jotka on merkitty EU:n lajikeluetteloon. Luokkaan pääsee siis rekisteröinnin kautta, ei kasvin ulkonäöllä eikä kaupallisella nimellä. Sama kasvi, eri lajike, eri asema säädöstekstissä.

Tämä on yksi niistä kohdista, joissa kasvitiede ja säädös menevät helposti ristiin. Vuoden 1976 luokitus vastaa kysymykseen lajien lukumäärästä [1]. Lajikeluettelo vastaa kysymykseen siitä, mikä lajike saa EU:ssa kulkea sanan hamppu alla. Nämä kaksi asiakirjaa eivät korvaa toisiaan, ja niiden lukeminen samassa lauseessa on juuri se hetki, jossa moni ero katoaa näkyvistä. Sanan asema on hallinnollinen tieto, ja se pysyy hallinnollisena tietona myös silloin, kun keskustelu siirtyy uutteisiin ja pipettipulloihin.

0,3 % on pellolla mitattu luku

Määreen toinen ehto on pitoisuus. Pellolla mitattu THC on enintään 0,3 %, ja tämä luku koskee kasvustoa. Se on viljelyn mittaus, ei pullon sisällön mittaus, ja siksi se vastaa eri kysymykseen kuin valmisteen omat asiakirjat.

Aihe nousee esiin myös silloin, kun haetaan tietoa CBD:n laillisuudesta. Siinäkin kysymys jakautuu kahtia: mikä lajike, ja mikä mitattu pitoisuus. Kasvin laji ei tuota vastausta kummallekaan puolelle, koska laji on kirjattuna yksi [1]. Vastaus tulee lajikeluettelosta ja pellolta otetusta mittauksesta, ja jokainen lainkäyttöalue lukee ne omalla säädöstekstillään. Kirjattuja luokkia on kaksi [2], ja siihen väliin mahtuu paljon nimiä, jotka eivät ole kumpaakaan.

Kun kahta CBD-öljyä verrataan rinnakkain

Hyllyn ääressä hampun ja kannabiksen erottelusta jää kolme asiakirjakysymystä, eikä yhtään kasvitieteellistä kysymystä. Ensimmäinen: mistä lajikkeesta uute on tehty. Toinen: mitä etiketin sana kuvaa, uutetta vai siemenistä puristettua öljyä. Kolmas: mitä valmisteen oma asiakirja mittaa ja mistä erästä.

Kaksi ensimmäistä ratkeavat rekisteröinnillä ja ainesosaluettelolla. EU-markkinan uutteiden lähteenä ovat lajikeluetteloon rekisteröidyt lajikkeet, joten kysymys ei ole siitä, kumpi kasvi, vaan siitä, kumpi lajike. Kolmas ratkeaa erän numerolla.

Cibdol käyttää yksinomaan EU:ssa rekisteröityjä hamppulajikkeita, ja valmistus on tapahtunut Sveitsissä vuodesta 2014, joten lajiketieto ja erätieto kulkevat samassa dokumentaatiossa valikoiman läpi.

Neljä sanaa, jotka johtavat eri kysymykseen

Saman aiheen ympärillä liikkuu joukko termejä, joista jokainen kuuluu omaan kohtaansa. CBD-öljy on valmistemuoto, ja sen sisältö luetaan etiketistä. Kannabinoidit on yhdisteryhmä, josta on laskettu yli sata nimeä [2]. Terpeenit ovat oma ryhmänsä, ja synteettiset kannabinoidit taas oma sanastonsa kasvin ulkopuolelta.

Neljäs sana on laillisuus, ja se kysyy lajiketta ja mitattua pitoisuutta, ei lajia. Yksikään näistä neljästä ei vastaa botaaniseen kysymykseen, koska botaaninen vastaus on ollut kirjattuna vuodesta 1976 [1]. Yksi laji, viljellyt ja villit muodot sen sisällä, ja loppu on nimeämistä ja asiakirjoja.