Farneseeni: hiilivety, jonka tuoksussa on vihreää omenaa

Viisi riviä, jotka rajaavat farneseenin

39 atomia, kaksi alkuainetta. Farneseenin kaava C15H24 ilmoittaa 15 hiiliatomia ja 24 vetyatomia, eikä siinä ole muuta: ei happea, ei typpeä. Kaava luetaan alkuaine kerrallaan. C on hiili, H on vety, ja alaindeksit ilmoittavat atomien lukumäärän. Molekyyli on siis hiilivety. Luokituksessa se asettuu seskviterpeeneihin, eli siihen terpeenien osaan, jossa runko on viidentoista hiilen mittainen. Nimi ei silti osoita yhteen ainoaan molekyyliin. Farneseeni on isomeeriperhe: saman kaavan eri muodot kulkevat yhden nimen alla. Tuoksukuvaus tulee nimen mukana, ja se on kaksiosainen. Vihreä omena päällä, puinen sävy sen alla.

Taulukossa on kahta eri lajia tietoa, ja ne luetaan eri tarkkuudella. Kaava ja luokitus ovat kemiaa: 15 hiiltä ja 24 vetyä pysyvät samoina riippumatta siitä, mistä kasvista näyte on otettu. Tuoksukuvaus on kieltä. Vihreä omena ja puu ovat sanoja, joilla ihminen tunnistaa hajun, eivät laitteen antamia lukemia. Kiehumispisteen edessä lukee noin, ja syy on lukujen omassa hajonnassa: julkaistut arviot asettuvat 250 asteen ympärille eri kohtiin sen mukaan, mistä isomeerista ja mistä lähteestä on kysymys. Viimeinen rivi on taulukossa varmuuden vuoksi. Farnesoli on eri molekyyli, ja nämä kaksi nimeä menevät käytössä helposti ristiin.

Kasvitieteellinen sukulaisuus ei selitä tätä nimeä

Farneseenin esiintyminen jakautuu kasveihin, joita ei yhdistä läheinen kasvitieteellinen sukulaisuus. Näin se on kirjattu Russon vuonna 2011 julkaistuun katsaukseen [1], jossa hampun tuoksuvat yhdisteet käydään läpi nimi kerrallaan. Seskviterpeeneille tämä ei ole poikkeus vaan tavallinen kuvio. Sama molekyyli tulee vastaan kasveissa, jotka eivät ole toisilleen läheistä sukua, joten tuoksun perusteella ei voi päätellä mitään kasvien keskinäisestä sukupuusta.

Yhden asian tämä sanoo suoraan. Farneseeni ei ole hampun oma yhdiste. Esiintyminen tavallisissa kasveissa on laajempaa kuin kannabisyhteys antaa ymmärtää, ja nimi tulee terpeenilistoilla vastaan siksi, että se on yleinen. Vuoden 2011 katsaus [1] kirjasi terpeenit ryhmänä ja farneseenin yhtenä nimenä pitkässä luettelossa.

Käytännössä nimi liikkuu kahdessa yhteydessä. Terpeeni ja terpeenit ovat hakusanoja, jotka koskevat kasvin tuoksuvia osia, ja niiden alla farneseeni on yksi nimike muiden joukossa. Kannabinoidit ovat toinen luettelo, ja se koostuu eri yhdisteistä. Nämä kaksi eivät sekoitu keskenään, vaikka molemmat nimilistat liittyvät samaan kasviin. Samat tiedot riveinä:

• Luokka: seskviterpeeni, hiilivety, kaava C15H24.
• Rakenne: isomeeriperhe, ei yksi molekyyli.
• Esiintyminen: kasveja, joilla ei ole läheistä sukulaisuutta keskenään [1].
• Seskviterpeenien joukossa tällainen jakautuminen on tavallista, ei poikkeuksellista [1].
• Tuoksukuvaus: vihreä omena, taustalla puu.
• Kiehumispiste: noin 250 °C, isomeerin ja lähteen mukaan.
• Kannabisyhteys on kapeampi kuin esiintyminen kasvikunnassa.

Yksi happiatomi erottaa kaksi nimeä

Hiilivety toisella puolella, alkoholi toisella

Farneseeni koostuu hiilestä ja vedystä. Farnesolissa on lisäksi hydroksyyliryhmä, ja se ratkaisee nimen loppuosan: yhdiste luetaan alkoholiksi. Kaava on C15H26O. Ero on yhden happiatomin ja kahden vetyatomin kokoinen, ja se tekee molekyylistä raskaamman kuin farneseeni. Myös tuoksukuvaus vaihtuu: farnesolin kohdalla se on pehmeämpi ja kukkaisempi kuin farneseenin vihreä omena. Sama runko, eri pääte. Kirjoitusasu eroaa muutamalla kirjaimella, joten nimet menevät helposti ristiin, varsinkin luetteloissa, joissa nimiä on kymmeniä peräkkäin. Kun jossain lukee farneseeni, kysymys on hiilivedystä. Kun lukee farnesoli, kysymys on alkoholista.

250 asteen ryhmittymä julkaistuissa lukemissa

Kiehumispisteestä on julkaistu useita arvioita, ja ne kerääntyvät noin 250 asteen tuntumaan. Yhtä täsmällistä lukua ei tästä nimestä anneta, ja siihen on kaksi syytä. Ensimmäinen on isomeeriperhe: eri muodot kiehuvat eri kohdissa, joten yksi luku kattaisi vain yhden niistä. Toinen on lähde. Julkaisut ilmoittavat lukemat toisistaan poikkeavasti, ja hajonta näkyy heti, kun kaksi taulukkoa asetetaan rinnakkain. Merkintä pysyy siis alueena, ja sana noin on osa sitä. Yksi lukema ei tarkoita, että mittaus olisi epävarma. Se tarkoittaa, että nimi kattaa useampaa kuin yhtä molekyyliä, ja lämpötila luetaan sen mukaan, mistä isomeerista on kysymys.

Naapuritermit, ja kummalle listalle kumpi kuuluu

Farneseeni tulee harvoin vastaan yksin. Se on osa terpeenilistaa, ja hakukentässä sen vierellä liikkuu joukko sanoja, jotka kuuluvat kokonaan toisille sivuille. Yksi niistä on cbd öljy, joka on valmistemuoto eikä molekyylin nimi. Toinen on cbd laillisuus, joka on säädöksiä koskeva kysymys. Kolmas nimiryhmä ovat kannabinoidit, joiden rinnalla haetaan myös synteettisiä kannabinoideja. Alla sanat ja niiden paikka.

Yksi asia jää tämän sivun ulkopuolelle, ja se on syytä sanoa ääneen: pitoisuudet. Tässä kerrotaan, mitä farneseeni on kemiallisesti, mihin ryhmään se luetaan, millainen tuoksukuvaus sen mukana kulkee ja mihin lämpötilaan julkaistut arviot ryhmittyvät. Määristä ei sanota mitään. Vuoden 2011 katsauksessa [1] kirjattiin esiintyminen, ei osuus, ja sama pätee lämpötilaan: noin 250 astetta on julkaistujen arvioiden ryhmittymä eikä yhden näytteen mittaustulos. Kaava sen sijaan on lyhyt ja täsmällinen. C15H24, kaksi alkuainetta, 39 atomia, ja saman kaavan alla useampi isomeeri, jotka jakavat nimen mutta eivät samaa kiehumislukemaa.