Fytokannabinoidit: kasvin tuottamat kannabinoidit

Kuusi nimeä kasvista, kaksi kehosta

Kolme ryhmää, yksi yhteinen sana. Kannabinoidit jaetaan sen mukaan, mistä yhdiste on peräisin, ei sen mukaan, mikä yksittäisessä molekyylissä kiinnostaa. Fytokannabinoidi on kasvissa syntyvä kannabinoidi, ja etuliite fyto viittaa juuri kasviin. Siihen määritelmä loppuu.

Hampun puolella luetellaan CBD, THC, CBG, CBC, CBN ja tetrahydrokannabivariini. Kehon puolella nimiä on kaksi, anandamidi ja 2-AG, ja ne ovat elimistön itse valmistamia. Kolmas ryhmä on koottu laboratoriossa, ja siitä käytetään nimitystä synteettiset kannabinoidit. Sama sana kulkee siis kolmessa eri osoitteessa, ja osoite on koko jaon peruste.

Huomaa, mitä taulukko ei tee. Se ei aseta ryhmiä järjestykseen eikä kuvaa yksittäisen molekyylin ominaisuuksia. Kolme saraketta vastaavat yhteen kysymykseen: mistä yhdiste tuli. Siksi pitkälle puhdistettu kasviuute pysyy fytokannabinoidina, ja synteettinen kannabinoidi pysyy laboratorion puolella riippumatta siitä, kuinka lähellä molekyylit ovat toisiaan rakennekaavassa. Alkuperä ratkaisee ryhmän, puhtausaste ei.

Endokannabinoideista käytetään esimerkkeinä anandamidia ja 2-AG:tä, ja niiden lähde on keho itse. Fytokannabinoidien kohdalla lähde on kasvikudos. Ero on siis raaka-aineessa ja syntypaikassa, ei nimen arvojärjestyksessä.

Kun samassa keskustelussa mainitaan terpeenit, ollaan jo toisen yhdisteryhmän luettelossa. Terpeeni on oma nimikkeensä, eivätkä nämä kaksi luetteloa sekoitu keskenään, vaikka molemmat nimet tulevat samasta kasvista. Ero kannattaa pitää mielessä, koska hakukentässä sanat esiintyvät usein rinnakkain.

Entsyymi, prenyyliryhmä ja yksi haarautumiskohta

Fytokannabinoidien synty on kirjattu tarkasti. Fellermeierin ja Zenkin vuoden 1998 työssä hampun entsyymi liittää prenyyliryhmän olivetolaattiin, ja reaktiosta syntyy kannabigerolihappo [2]. Prenyyliryhmä on molekyylin osa, joka siirretään toiseen molekyyliin, ja olivetolaatti on lähtöaine, johon se liitetään. Sama julkaisu kirjaa kannabigerolihapon tetrahydrokannabinolin esiasteeksi [2].

Entsyymi on proteiini, joka nopeuttaa yhtä tiettyä reaktiota. Transferaasi on entsyymiryhmä, joka siirtää molekyylin osan paikasta toiseen, ja juuri tämä siirto on vuoden 1998 kirjauksen ydin [2]. Esiaste taas tarkoittaa yhdistettä, joka on kasvissa vuorossa ennen toista yhdistettä.

Kannabigerolihappo, lyhenteenä CBGa, on merkitty koko perheen haarautumiskohdaksi [2]. Yksi molekyyli, monta jatkoa. Tämä selittää, miksi hampun kannabinoidiluettelo näyttää pitkältä, vaikka alku on lyhyt.

Vuoden 1998 kirjaus kohta kerrallaan:

• Entsyymi: hampun transferaasi, joka siirtää prenyyliryhmän [2].
• Lähtöaine: olivetolaatti [2].
• Tuote: kannabigerolihappo eli CBGa [2].
• Kirjattu suhde: kannabigerolihappo on tetrahydrokannabinolin esiaste [2].
• Asema perheessä: haarautumiskohta, josta muut nimet erkanevat [2].
• Julkaisuvuosi: 1998.

Sanan fytokannabinoidi sisältö näkyy tässä konkreettisesti. Reaktio tapahtuu kasvissa, kasvin omalla entsyymillä, kasvin omasta lähtöaineesta. Kolme ryhmää eroavat siis myös siinä, missä molekyyli rakentuu.

Luettelo on tarkoituksella suppea. Siinä ei ole prosenttilukuja, koska yksittäisen erän pitoisuudet ovat oma asiansa ja ne luetaan eräsertifikaatista. Kasvin kemia kertoo, mitkä nimet ovat mahdollisia. Kuinka paljon niistä on missä tahansa pullossa, on mittauskysymys.

Kehon oma puoli samasta sanastosta

Aivokudoksesta eristetty yhdiste vuonna 1992

Devanen ja kollegoiden vuoden 1992 julkaisussa aivokudoksesta eristettiin yhdiste, joka sitoutuu kannabinoidireseptoriin, ja sille annettiin nimi anandamidi [3]. Kirjaus on lyhyt ja täsmällinen: kudos, sitoutuminen, nimi. Siinä ei ole kasvia mukana lainkaan, ja juuri tämä tekee anandamidista endokannabinoidin eli kehon itse valmistaman kannabinoidin.

Nimeäminen on tässä aiheessa oma tietonsa. Yhdisteellä on nimi ja julkaisuvuosi, ja molemmat ovat luettavissa alkuperäisestä työstä [3]. Sanasto rakentuu tällaisista kohdista, ei mielikuvista.

Reseptoreita ja sisäisiä viestiaineita

Endokannabinoidijärjestelmä koostuu reseptoreista ja kehon sisäisistä viestiaineista, ja kaksi eniten tutkittua viestiainetta ovat anandamidi ja 2-AG [3]. Järjestelmän nimi on siis kokoava: se kattaa sekä vastaanottavan osan että viestin.

Tästä syntyy myös se sekaannus, joka toistuu hakukentässä. Kasviperäinen nimi ja kehon oma nimi menevät helposti ristiin, koska sana kannabinoidi on molemmissa sama. Ryhmät kuitenkin pysyvät erillään: fytokannabinoidit ovat kasvin, endokannabinoidit kehon, ja synteettiset kannabinoidit laboratorion. Kolme lähdettä, yksi yläkäsite.

Käytännön ero näkyy myös siinä, mistä lukuja etsitään. Kehon valmistamille yhdisteille ei ole etikettiä. Kasviperäisille yhdisteille on: nimi luetaan pakkauksesta ja mitattu määrä eräkohtaisesta analyysistä.

Vuoden 2005 kartoitus ja kaksi tunnetuinta nimeä

ElSohlyn ja Sladen vuoden 2005 katsauksessa kasvin kemialliset yhdisteet on luetteloitu yksityiskohtaisesti, ja kokonaisuus on laajempi kuin kaksi tunnetuinta yhdistettä [1]. Tämä on koko fytokannabinoidiaiheen mittasuhde yhdessä lauseessa. Kaksi nimeä tunnetaan, mutta luettelo jatkuu niiden jälkeen, ja CBG, CBC sekä CBN ovat siitä tavallisimmat esimerkit.

Pippurinen terpeeni ja CB2-reseptori

Beta-karyofylleeni on kirjattu pippuriseksi terpeeniksi, ja sen lähteiksi on merkitty mustapippuri, mausteneilikka ja humala. Sitoutumiskohteeksi on merkitty CB2-reseptori. Ryhmä ei silti vaihdu: terpeenit muodostavat oman nimiluettelonsa, kannabinoidit omansa, ja luokitus perustuu yhdisteryhmään.

Tästä syystä terpeeni ja kannabinoidi kannattaa lukea kahtena eri sarakkeena silloinkin, kun ne esiintyvät samassa uutteessa ja samassa julkaisussa.

Kannabinoidipitoisuus jokaisen CBD-öljyn rinnalla

Cibdol on muotoillut ja testannut kannabinoideja vuodesta 2014, ja jokaisen CBD-öljyn kannabinoidipitoisuus julkaistaan analyysin kanssa. Etiketti ilmoittaa, mitä pullossa on. Analyysi ilmoittaa, mitä siitä erästä on mitattu. Nämä kaksi asiakirjaa luetaan rinnakkain, ja niiden välissä ei tarvita tulkintaa.

Yleinen kasvikemia ja yksittäinen pullo pysyvät näin erillään. Vuoden 2005 kartoitus kertoo, mitä nimiä kasvista on kuvattu [1]. Vuoden 1998 työ kertoo, mistä reitistä ne kasvissa lähtevät [2]. Eräsertifikaatti kertoo yhden asian, jota kumpikaan julkaisu ei kerro: mitä juuri siinä pullossa on mitattu.