Terpeenit: kasvin tuoksuvat molekyylit ja niiden kemia

Yksi tuoksu, useita molekyylejä

Mistä hampun tuoksu oikeastaan tulee? Ei yhdestä molekyylistä. Terpeenit ovat kasvin haihtuvia yhdisteitä: ne irtoavat kasvimassasta ilmaan, ja nenä lukee ne tuoksuna. Yksikkömuoto terpeeni tarkoittaa yhtä nimettyä molekyyliä, monikko terpeenit koko ryhmää. Ero kuulostaa pieneltä, mutta nimiluettelon äärellä se ratkaisee, katsotaanko yhtä riviä vai koko saraketta.

Hampun kohdalla julkaistu kirjaus menee tuoksua pidemmälle. ElSohlyn ja Sladen vuoden 2005 katsauksessa kasvin kemia kuvataan monimutkaisena luonnollisena seoksena, jossa terpeenit muodostuvat rinnakkain kannabinoidien kanssa [1]. Sama katsaus ei aseta terpeenejä aineenvaihdunnan sivujuonteeksi, vaan käsittelee niitä omana kuvattuna osana seosta [1]. Tuoksuva osa ja kannabinoidien nimilista tulevat siis samasta kasvikudoksesta, ja kumpikin luetaan omalta rivistöltään.

Käytännön lukujärjestys on yksinkertainen. Ensin ryhmä: terpeenit. Sitten yksi nimi, esimerkiksi beetakaryofylleeni, jonka luokka ja tuoksukuvaus on kirjattu vuoden 2008 raporttiin [2]. Vasta sen jälkeen tulevat luvut, ja ne koskevat aina yhtä erää, eivät ryhmää.

Määriä tämä sivu ei ilmoita. Yksittäisen erän lukemat luetaan asiakirjasta, ei yleisestä kemian kuvauksesta. Sama järjestys pätee silloinkin, kun hakukenttään on kirjoitettu CBD-öljy ja käsissä on hyllystä otettu pullo.

• Vuoden 2005 katsauksessa kannabiksen yhdisteet kuvataan monimutkaisena luonnollisena seoksena, eivät yksittäisten aineiden erillisenä luettelona [1].
• Terpeenit muodostuvat kasvissa yhtä aikaa kannabinoidien kanssa, saman kudoksen puolella [1].
• Terpeeneillä on samassa katsauksessa oma asemansa, eikä niitä kirjata aineenvaihdunnan jälkijäänteeksi [1].
• Beetakaryofylleeni on vuoden 2008 raportissa pippurinen seskviterpeeni, jonka tuoksu yhdistetään mustapippuriin ja neilikkaan [2].
• Vuoden 2011 katsauksessa terpeenit ja kannabinoidit esitetään yhdessä toimivana yhdistelmänä, jolle kirjallisuudessa käytetään koontinimitystä entourage-ilmiö [3].
• Yksittäisen terpeenin osuutta ei tässä esitetä, koska sellainen luku kuuluu erää koskevaan asiakirjaan.

Sama kudos, kaksi nimilistaa

Rinnakkainen muodostuminen on kirjattu tieto, ja se selittää, miksi terpeenit ja kannabinoidit päätyvät jatkuvasti samaan keskusteluun [1]. Kasvi tekee molempia. Analyysin puolella ne ovat kuitenkin eri sarakkeita: kannabinoidit ovat oma ryhmänimensä, terpeenit oma, ja yksittäinen nimi luetaan aina ryhmänimen jälkeen.

Vuoden 2005 katsaus käyttää kokonaisuudesta sanaa seos [1]. Se on tarkempi sana kuin luettelo. Luettelossa nimet ovat peräkkäin, seoksessa rinnakkain ja eri osuuksina, ja kokoonpano voi olla näytteestä toiseen erilainen. Katsaus kuvaa siis kemian laatua, ei yhden pullon sisältöä. Samasta syystä siitä ei voi lukea, paljonko jotakin terpeeniä missään valmisteessa on.

Nimet menevät hakukentässä helposti ristiin. Kannabinoidit tarkoittaa kasvista kuvattua ryhmää [1]. Synteettiset kannabinoidit on eri nimike, joka viittaa laboratoriossa valmistettuihin yhdisteisiin, ja yksikkömuoto synteettinen kannabinoidi kuuluu siksi omaan kirjaukseensa. Terpeeni ja terpeenit taas nimeävät juuri sen osan kemiaa, joka nousee ilmaan ja jonka nenä tunnistaa ensimmäisenä [1].

Miksi tästä kannattaa olla tarkka? Koska sanajärjestys ratkaisee, mihin kysymykseen ollaan vastaamassa. Kysymys kasvin kemiasta on yksi asia. Kysymys siitä, mitä tietyssä pullossa on, on toinen, ja siihen vastaa erää koskeva asiakirja. Kolmas on kysymys tutkimuksesta: kuka mittasi, minä vuonna ja millä asetelmalla [2][3].

Vuoden 2005 katsaus on tässä pohjatieto. Se ei nosta yhtä terpeeniä muiden edelle eikä aseta nimiä järjestykseen, vaan kuvaa, että kannabinoidien rinnalla syntyy toinen, kemiallisesti erilainen joukko yhdisteitä [1]. Kaikki muu, mitä tällä sivulla terpeeneistä luetaan, nojaa tähän lähtökohtaan ja kahteen muuhun julkaisuun [2][3].

Beetakaryofylleeni, nimi kahdella listalla

Yksi terpeeni on siirtynyt tuoksukuvauksista kannabinoiditutkimuksen puolelle. Gertschin ja kollegoiden vuoden 2008 raportissa beetakaryofylleeni kuvataan pippurisena seskviterpeeninä, jonka tuoksu tunnistetaan mustapippurista ja neilikasta [2]. Samassa raportissa yhdiste sitoutuu valikoivasti CB2-reseptoriin eli tyypin 2 kannabinoidireseptoriin [2]. Julkaisussa siitä käytetään nimitystä ravinnon kautta saatava kannabinoidi [2].

Nimitys on kiinnostava juuri siksi, että se ylittää ryhmärajan. Rakenteen puolesta kyse on terpeenistä. Sitoutumisen puolesta nimi asettuu kannabinoidikeskusteluun [2]. Kirjaus koskee näitä kahta asiaa, tuoksun kuvausta ja koeasetelmassa todettua sitoutumista, eikä tämä sivu esitä siitä pidemmälle meneviä lukemia.

Miksi sama nimi siis esiintyy kahdessa yhteydessä? Koska luokittelu tehdään rakenteesta ja kannabinoidikeskustelu sitoutumisesta. Yksi molekyyli voi olla samaan aikaan seskviterpeeni ja vuoden 2008 raportissa kannabinoidiksi nimetty yhdiste [2].

• Molekyylin nimi kirjauksessa: beetakaryofylleeni, luokiteltuna seskviterpeeniksi vuoden 2008 raportissa [2].
• Tuoksun kuvaukseksi on merkitty pippurinen, ja tunnistettaviksi lähteiksi mustapippuri ja neilikka [2].
• Sitoutumisesta on kirjattu valikoiva sitoutuminen CB2-reseptoriin eli tyypin 2 kannabinoidireseptoriin [2].
• Julkaisussa yhdisteestä käytetään nimitystä ravinnon kautta saatava kannabinoidi [2].
• Raportin tekijät ja vuosi kirjataan yhdessä: Gertsch ja kollegat, 2008 [2].
• Osuutta hampun tuoksuvassa osassa ei tässä ilmoiteta, koska luku on erää koskeva tieto.

Vuosi 2011 ja sana, joka siitä jäi käyttöön

Ehdotus kahden yhdisteryhmän yhteispelistä

Russon vuoden 2011 katsauksessa kannabiksen terpeenit ja kannabinoidit käsitellään yhdessä, ja niiden yhteistoiminta esitetään ehdotuksena [3]. Ehdotus pysyy ehdotuksena. Katsaus kokoaa julkaistua aineistoa ja nimeää mahdollisuuden, ja se on eri asia kuin yksittäinen mittaus [3]. Näytön asema on siksi luettavissa samasta lähteestä kuin ajatus itse.

Rinnakkainen synty antaa ehdotukselle taustan: kasvi tuottaa molempia ryhmiä samassa kudoksessa [1]. Siitä ei kuitenkaan seuraa lukua eikä järjestystä nimien välille. Vuoden 2011 katsaus nostaa yhdistelmän kysymykseksi, ja tässä kirjauksessa se pysyy kysymyksenä [3].

Koontinimitys, joka toistuu kirjallisuudessa

Yhdistelmäajatuksesta käytetään kirjallisuudessa yleensä yhtä koontinimitystä, entourage-ilmiötä [3]. Sana on kätevä ja siksi väljä. Se kokoaa yhteen useita erillisiä kysymyksiä, ja ne kannattaa lukea yksitellen: mitä kasvissa on kuvattu [1], mitä yhdestä molekyylistä on koeasetelmassa mitattu [2] ja mikä on toistaiseksi ehdotus [3].

Kolme lähdettä, kolme eri asemaa. Vuoden 2005 katsaus kuvaa seoksen [1]. Vuoden 2008 raportti nimeää yhden molekyylin, sen tuoksun ja sen sitoutumisen [2]. Vuoden 2011 katsaus esittää yhdistelmän [3]. Kun koontinimitystä käytetään ilman tätä erottelua, se alkaa tarkoittaa kaikkea kerralla, eikä silloin mitään täsmällistä.

Mitä asiakirjoista luetaan ja mitä ei

Uutetyypit kuvataan yleisellä tasolla

Uutetyyppien kuvaukset ovat tällä sivulla yleisiä, eivät pullokohtaisia erittelyjä. Tämä kirjaus ei siis esitä terpeeniprofiilia yhdellekään valmisteelle. Kun kysymys koskee yhtä pulloa, vastaus luetaan etiketistä ja erää koskevasta raportista, ei kasvikemian yleiskuvauksesta.

Ero näkyy selvimmin silloin, kun haku on ollut CBD-öljy ja käsissä on yksi tietty pullo. Kasvin kemiasta kertova kirjaus vastaa kysymykseen, mistä yhdisteryhmistä on kysymys [1]. Pullon sisällöstä kertoo asiakirja, jossa on mitatut luvut. Nämä kaksi eivät korvaa toisiaan, ja ne on tarkoitettu luettaviksi eri järjestyksessä.

Terpeenitodistukset ja julkaistu eräraportointi

Terpeenitodistukset eivät kuulu Cibdolin julkaistuun eräraportointiin. Se on suoraan sanottu rajaus eikä sanamuodon kiertämistä: julkaistu raportointi kattaa sen, mitä siinä on mitattu, ja terpeenien nimikohtaiset todistukset ovat sen ulkopuolella. Siksi tälläkään sivulla ei väitetä mitään tietyn valmisteen tuoksuprofiilista.

Kannabinoidien parissa tehty työ on jatkunut vuodesta 2014, ja se näkyy tässä kolmena tapana: kemia kirjataan täsmällisesti, tutkimus liitetään tekijään ja vuoteen, ja näytön rajat sanotaan auki [1][2][3]. Terpeeni-hakuja tekevälle se tarkoittaa kolmea luettavaa asiaa: ryhmän kuvaus, yhden nimen kirjaus ja erää koskeva asiakirja. Tähän kolmanteen kohtaan tämän sivun kirjaus päättyy.