Flavonit: vaalea pigmentti ja 15 hiilen runko

Tumma marja, vaalea kukinto

1. Tumma marja ilmoittaa värinsä heti, vaalea kukinto ei ilmoita juuri mitään. Flavonit kuuluvat jälkimmäiseen sarjaan: pigmentti on vaalea, ja Panchen ja kollegoiden vuoden 2016 katsauksessa niiden osuus kirjataan kasvin oikeaksi työksi eikä ulkoasun koristeeksi [1].
2. Ihmisen silmälle värin osuus jää hienovaraiseksi. Hyönteisen kannalta sama pigmentti on vähemmän hienovarainen, ja tämä kaksijakoinen havainto kulkee vuoden 2016 kuvauksessa flavonien rinnalla [1].
3. Runko on 15 hiiltä, joten flavoni on flavonoidi. Hiililuku on koko perheen yhteinen mitta eikä flavonien oma erikoisuus, ja siksi pelkkä luku 15 ei riitä ryhmän tunnistamiseen.
4. Luokituksessa flavoneilla on oma, muista erottuva paikka [1]. Rajan piirtää rakenne eikä se, mistä kasvista yhdiste on löydetty tai minkä värinen kukinto sitä ympäröi.
5. Opetteluun on järkevä järjestys. Kun flavonin runko on käyty läpi paikka kerrallaan, perhepuun muut oksat muuttuvat luettaviksi [1]. Tämä on nopein tapa saada koko ryhmä haltuun.
6. Oppikirjaesimerkkejä on kaksi: apigeniini ja luteoliini [1]. Ne toistuvat flavoneja käsittelevissä luetteloissa niin usein, että niitä käytetään vertailukohtana, kun jostakin kasvista kuvataan uusi flavoni.
7. Nimet flavoni ja flavonoidi menevät helposti ristiin, koska sanat ovat lähes samat. Ero on luokituksessa: toinen on kattotermi, toinen on yksi sen alaryhmistä [1].
8. Vaalea ei siis tarkoita vähäistä. Väri on yksi tieto yhdisteestä, ja rakennekaava kertoo siitä enemmän kuin silmä kertoo maljakon äärellä.

Renkaan C kolme numeroa

1. C-renkaassa on kaksoissidos, ja paikassa 4 on ketoni [1]. Nämä kaksi merkintää ovat flavonin ydin, ja ne pysyvät samoina riippumatta siitä, mistä kasvista yhdiste on kuvattu.
2. B-rengas on kiinni paikassa 2 [1]. Kiinnityskohta ratkaisee, mihin alaryhmään yhdiste luetaan, ja kaksi muuten samannäköistä molekyyliä voi näin päätyä eri riveille.
3. Paikka 3 jää tyhjäksi. Siinä ei ole substituenttia, ja juuri tämä tyhjä kohta on flavonin tuntomerkki silloin, kun kaavaa verrataan naapuriryhmiin.
4. Hydroksyyliryhmä paikkaan 3, ja nimi vaihtuu flavonoliksi. Flavonolien puolella luetellaan kversetiini ja kemferoli, flavonien puolella apigeniini ja luteoliini.
5. B-rengas siirretään paikasta 2 paikkaan 3, ja tuloksena on isoflavoni. Yksi siirto riittää siihen, että syntyy oma alaluokka omalla nimellään.
6. Kehys on siis viisi tietoa: 15 hiiltä, kaksoissidos C-renkaassa, ketoni paikassa 4, B-rengas paikassa 2 ja tyhjä paikka 3. Tähän kehykseen mahtuu koko ryhmä.
7. Kaksi muutosta, kaksi eri suuntaa. Lisäys paikkaan 3 tekee flavonolin, siirto paikkaan 3 tekee isoflavonin, ja runko pysyy kummassakin tunnistettavana.
8. Kun nämä numerot on luettu kerran läpi, myös hampusta kuvatut flavonit asettuvat samaan taulukkoon ilman uutta sanastoa. Sama rivi, eri kasvi.

Vertailukohta, josta muut määritelmät lasketaan

Flavoni on tässä perheessä se kohta, josta muut määritelmät lasketaan [1]. Flavonoli on flavoni, jonka paikkaan 3 on liitetty hydroksyyliryhmä. Isoflavoni on flavoni, jonka B-rengas istuu paikassa 3 paikan 2 sijasta. Kumpaakaan ei tarvitse opetella erillisenä sääntönä, kun runko on kertaalleen luettu.

Perheen nimi tulee kantayhdisteestä [1]. Siksi sana flavonoidi kattaa koko joukon ja sana flavoni yhden alaryhmän. Kirjainten ero on pieni. Ero luokituksessa on iso, ja tämä yksi sanastotieto kantaa pitkälle: flavonoidi on kattotermi, flavoni on yksi sen alaryhmistä [1].

Tästä seuraa myös lukutapa, joka kannattaa pitää mielessä kasvikemian luetteloissa. Ryhmän nimi kertoo, mihin taulukkoon yhdiste kuuluu. Molekyylin nimi kertoo, mikä rivi se on. Kversetiini ja kemferoli ovat flavonoleja, apigeniini ja luteoliini flavoneja, ja kaikki neljä ovat flavonoideja. Yksikään näistä nimistä ei kuulu kannabinoidien luetteloon, eikä kannabinoidien nimet kuulu flavonien luetteloon.

Kun uusi flavoni kuvataan jostakin kasvista, kuvaus etenee samassa järjestyksessä. Ensin runko, sitten poikkeamat. Ensin 15 hiiltä ja C-renkaan kaksoissidos, sitten ketoni paikassa 4 ja B-rengas paikassa 2, ja lopuksi se, mitä paikassa 3 on tai ei ole [1]. Tämä on syy siihen, että sama muutaman numeron luettelo palaa jokaisessa flavoneja käsittelevässä tekstissä.

Prenyyliketju, jota apigeniinilla ei ole

Hampun puolella flavoneilla on oma nimi: cannflaviinit. ElSohlyn ja Sladen vuoden 2005 koosteessa niiden runko kirjataan flavoniksi, eli B-rengas paikassa 2 ja ketoni paikassa 4 [2]. Siihen asti kuvaus on sana sanalta sama kuin apigeniinilla.

Ero tulee sivuketjuista. Cannflaviinien runkoon on liittynyt prenyylisivuketjuja [2], ja juuri ne erottavat prenyloidun flavonin yrttien apigeniinista ja luteoliinista [2]. Rakenteen tasolla ero on yksi lisäosa. Luokituksen tasolla se ei siirrä yhdistettä pois flavoneista, koska paikat 2 ja 4 ovat entisellään ja paikka 3 on edelleen tyhjä.

Samassa vuoden 2005 koosteessa cannflaviinit mainitaan entourage-ilmiön yhteydessä [2]. Termi tarkoittaa sitä, että hampun yhdisteitä tarkastellaan ryhmänä eikä yksi kerrallaan [2]. Se on siis tarkastelutapa ja kirjattu kehys, ei yksittäisestä pullosta mitattu luku.

Tämä on hyvä pitää erillään toisistaan. Rakennekaava kertoo, mihin ryhmään yhdiste luetaan ja millä perusteella. Yksittäisen erän luvut luetaan eräsertifikaatista, jossa nimikkeet on eritelty omiin sarakkeisiinsa. Kaava ei muutu erästä toiseen, mutta erän luvut ovat aina erän omia. Kun cannflaviinit siis luetellaan hampun yhdisteiden joukossa, kyse on kasvikemian nimikkeestä flavonien rivillä, ei pakkausmerkinnästä.

Flavonit hampun nimiluetteloiden joukossa

Hampun yhdisteet luetellaan ryhminä, ja ryhmiä on useampi kuin yksi. Kannabinoidit ovat oma nimikkeensä. Terpeenit ovat oma nimikkeensä, ja sanaa terpeeni haetaan usein juuri silloin, kun luettelossa on yksi tuntematon nimi. Flavonit ovat kolmas ryhmä, ja cannflaviinit ovat sen alla oma sarjansa [2].

Hakukenttä kertoo tästä oman tarinansa. Useimmat kirjoittavat cbd öljy, osa terpeenit ja osa kannabinoidit. Synteettiset kannabinoidit ovat sitä vastoin täysin oma nimikeryhmänsä, joka ei kosketa kasvin flavoneja millään tavalla. Myös cbd laillisuus on oma aihe, joka luetaan säädöstekstistä eikä rakennekaavasta.

Flavonien kohdalla kysymykset ovat siksi kemian kysymyksiä. Mikä rengas, mikä paikka, mikä ryhmä siinä paikassa. Kolme numeroa, ja luokka on selvä [1].

Esiintymisalue, jota ei ole kirjattu loppuun

Yksi kohta jää auki, ja se kannattaa jättää auki. Panchen ja kollegoiden vuoden 2016 katsauksessa cannflaviinien esiintyminen muiden kasvien puolella on kirjattu kysymykseksi [1]. Kysymys on siis olemassa kirjallisuudessa, ja tällä sivulla se pysyy kysymyksenä.

Mitä sen sijaan on kirjattu: cannflaviinien runko on flavonin runko, sivuketjut ovat prenyylisivuketjuja, ja tämä yhdistelmä erottaa ne apigeniinista ja luteoliinista [2]. Sen verran rakenteesta tiedetään. Loppu on tutkimusta, joka jatkuu.